Nihkeästi edenneissä tuponeuvotteluissa alkaa kova vääntö palkankorotuksista. Palkansaajapuoli vaatii jopa voimassa olevaa tuposopimusta suurempia korotuksia. Työantajaleirin mukaan palkantarkistusten on oltava selkeästi viime vuosien ratkaisuja alempia.
Akava ja STTK esittelivät keskiviikkona tupopöydässä pakkatavoitteensa, jotka ovat kustannusvaikutukseltaan 3 prosenttia ensi vuodelle ja 2,7 prosenttia seuraavalle vuodelle. Nykyisen sopimuksen mukainen korotus oli viime vuodelle 2,9 ja tälle vuodelle 2,2 prosenttia.
SAK:n hallitus lyö tänään torstaina tupopöytään palkkatavoitteensa, joiden odotetaan olevan suunnilleen samalla tasolla kuin Akavan ja STTK:n. Molemmat järjestöt ovat valmiita neuvottelemaan myös kahta vuotta pidemmästä sopimuksesta.
STTK tavoittelee aiempien tupojen palkkamallia, joka koostuu yleiskorotuksesta, liittoerästä ja naispalkkaerästä. Akavan mallissa palkankorotukset pitäisi määrittää kullekin sopimusalalle samansuuruisena prosentuaalisena pottina.
Verolinjauksissa
selkeä ero
STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään (sd.) mukaan palkkaratkaisuissa yleiskorotuksen tason oltava sellainen, että se turvaa reaaliansioiden kehityksen kaikilla palkansaajilla.
Akavan puheenjohtaja Risto Piekka (kok.) linjasi, että alakohtaisissa neuvotteluissa olisi saatava korjausta julkisen sektorin naisvaltaisten matalapalkka-alojen palkkoihin.
Myös yksityisellä sektorilla kaivataan useampivuotista ohjelmaa, jolla kavennetaan ylempien toimihenkilöiden palkkojen jälkeenjääneisyyttä.
Palkankorotuksen kylkiäiseksi palkansaajapuoli odottaa veronkevennyksiä Akavalla ja STTK:lla on selkeä painotusero verolinjoissaan. Piekka kaipaa kevään 2003 verokevennysmallia, jolloin tuloverotusta kevennettiin kaikissa tuloluokissa yhdellä prosenttiyksiköllä.
Mäenpää varoittelee ylisuurista veronkevennyksistä, koska ne ovat uhka julkisen sektorin toimintaedellytyksille. Hänen mukaansa kevennykset on kohdistettava keskituloisille.
STTK esittää ensi vuodelle 340 miljoonan euron ja vuodelle 2006 430 miljoonan eron tulonveronkevennyksiä. Valtiovarainministeriön laatimassa tulopoliittisessa selvityksessä kevennyspotti oli kahdelle vuodelle jopa 900 miljoonaa euroa, mutta palkankorostusvara oli vain 0,5 prosenttia.
SAK:n verolinjaukset painottuvat perinteisesti pienituloisiin palkansaajiin.
Tupomallin uudistus
takkuaa
Työnantajaleirin vaatimus, että osa palkankorotuksista sovittaisiin yritystasolla, ei ole neuvotteluissa myötätuulessa. Mäenpää tyrmää ajatuksen, että osa korotuksista siirrettäisiin ohi liittojen yritystasolla käytettäväksi.
Mäenpää piti yllättävänä, että tuposopimusjärjestelmän kehittämisessä ei ole edetty. Hänen mukaansa liittojen vaikutusvaltaa järjestelmässä on lisättävä.
Mäenpää painotti, että liittojen on laadittava pelisäännöt paikalliseen ja yrityskohtainen sopimiseen.
Tilaajavastuu
vaikea pala
SAK lykkäsi palkkatavoitteet torstaille, koska tilaajavastuuta koskevissa neuvotteluissa ei edetty tiistai-iltana riittävän pitkälle. Työelämäryhmässä puitiin keskiviikkoiltana edelleen tilaajavastuu- ja kanneoikeuskysymyksiä. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan työehtojen valvonta kuuluu viranomaisille.
SAK:n neuvottelijan Lauri Lylyn (sd.) mukaan tilaajavastuun nihkeää etenemistä tupopöydässä on vaikea ymmärtää, koska siitä hyötyisivät yhteiskunta, rehellinen yrittäjä ja työntekijä. Tilaajavastuulla pyritään estämään halpatyövoiman käyttöä alihankintafirmoissa.