Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto ilmoitti maanantaina, ettei se ole valmis aloittamaan neuvotteluja keskitetystä tulosopimuksesta ennen kuin se kuulee palkansaajapuolen palkkavaatimukset.
TT pitää palkansaajapuolen vaatimuksia laadullisista tavoitteista monilta osin mahdottomina. Työelämää koskevat tavoitteet ovat TT:n mielestä selvästi ristiriidassa muun muassa työttömyyden alentamisen kanssa.
TT otti kantaa tupoon työvaliokunnassaan. Tilannetta arvioidaan uudelleen TT:n hallituksessa 10. lokakuuta.
TT:n kritiikki sai palkansaajapuolen raivoihinsa. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää ihmetteli maanantain tiedotustilaisuudessa, haluaako työnantaja viivyttää tuloneuvotteluja vai pistää ne kokonaan poikki. Hän uhkasi, että ellei työnantajapuoli tule vastaan, STTK ei anna ensi viikolla julki palkkatavoitteitaan.
SAK:n oli määrä päättää palkkatavoitteestaan 7. ja STTK:n 9. lokakuuta.
"TT:n kanta oli meille yllätys. Nyt joudumme uudelleen miettimään, kannattaako meidän ensi viikolla lainkaan kokoontua", Mäenpää uhkaili.
Laatutavoitteista
ei tingitä
Mäenpää kummasteli, miksi työnantaja painaa jarrua nyt, kun palkansaajapuolella on valmius neuvottelujen käynnistämiseen. Laatutavoitteiden listalla ei hänen mielestään ole mitään niin dramaattista, että se antaisi työnantajalle syyn moiseen reagointiin.
STTK:n hallitus päätti maanantaina yksimielisesti, että neuvottelut tulosopimuksesta on syytä aloittaa pikaisesti.
Myös SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen esitti maanantaina, että TT ja muut työmarkkinajärjestöt voisivat lähipäivien arvioinneissaan sitoutua aloittamaan tuloneuvottelut mahdollisimman pian, jotta neuvottelutulos saataisiin valmiiksi jo marraskuun aikana. Hän perusteli neuvottelujen kiirehtimistä epävarmaksi käyvillä talous- ja työllisyysnäkymillä.
Ihalainen toivoi, etteivät työnantajat ryhtyisi jo etukäteen ampumaan alas palkansaajapuolen tavoitteita. Monet SAK:n esittämistä laadullisista tavoitteista tähtäävät hänen mukaansa sellaisiin työelämän uudistuksiin, joista hyötyisivät niin työnantajat kuin palkansaajatkin.
Laadulliset uudistukset ovat Mäenpään mukaan koko tupoideologian ykkösasia. Ilman niitä ei kannata lähteä tekemään koko tuloratkaisua. STTK:n ajamia laatutavoitteita ovat muun muassa irtisanomiskorvaus ja koulutusvelvollisuus, tulospalkkiot, joustavat työajat sekä luottamushenkilöiden toimintaoikeudet.
Palkankorotustavoitteita STTK:n hallitus ei ole vielä päättänyt. Lähtökohtana on Mäenpään mukaan edelleen malli, joka rakentuu inflaatiotavoitteen ja kansantalouden keskimääräisen kasvun pohjalle. Palkankorotuksen muotona STTK ajaa niin sanottua sekalinjaa ja alakohtaisten ongelmien ratkaisemiseksi aikaisempaa suurempaa järjestelyvaraa, joka voisi olla jopa yleiskorotuksen suuruinen. Lisäksi STTK esittää uusimuotoista samapalkkaisuusohjelmaa naisten ja miesten palkkojen tasaamiseksi.
Mäenpää muistutti, että STTK on jo aikaisemmin tarjonnut mallia, jossa palkat sovittaisiin ensin vain vuodelle 2003 ja seuraavan vuoden korotukset katsottaisiin vasta syksyllä uusien talousennusteiden perusteella.
PT kiirehtii tuponeuvotteluja
Myös Palvelutyönantajat pitää välttämättömänä, että työmarkkinoille saadaan mahdollisimman nopeasti vakauttava ja heikkenevään taloustilanteeseen sopiva maltillinen työmarkkinaratkaisu. Maanantaina kokoontunut PT:n hallitus vetosi kaikkiin työmarkkinaosapuoliin, jotta ne lähtisivät lähitulevaisuudessa mahdollisesti alkaviin tuponeuvotteluihin vakavalla mielellä.
"Talouden epävarmuus edellyttää neuvotteluissa sekä vastuuta että kompromissivalmiutta. Palkansaajapuolen tulee mitoittaa vaatimuksensa niin, että niiden pohjalta on mahdollista hakea yhteistä näkemystä", PT toteaa tiedotteessaan.
Palvelutyönantajat toivoo, että palkansaajajärjestöt tarkastelisivat kriittisesti myös laatuvaatimuksiaan. PT tavoittelee vähintään kaksivuotista työllisyys- ja ostovoimatupoa, joka sisältää maltilliset palkankorotukset, tuloverotuksen keventämisen sekä työnantajamaksujen alentamisen.
SAK:n hallitus on jo aikaisemmin ilmoittanut olevansa valmis käynnistämään neuvottelut tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta jos muut järjestöt ovat siihen valmiit.