Yleishyödylliset rakennuttajat pitävät tyhjänä eleenä hallituksen tupossa antamaa aravalainan kuuden prosentin enimmäiskorkokattoa ja lainavaltuuden lisäämistä korkotuki- ja aravalainoihin 70 miljoonalla eurolla.
Sosiaaliseen asuntotuotantoon tarkoitettu arava pysyy päätöksillä paljon kalliimpana rahana kuin markkinakorkoinen.
"Meille tällä ei ole minkäänlaista merkitystä", toteaa Oulun Sivakka Oy:n toimitusjohtaja Risto Korpi. Oulun Sivakka Oy on menetellyt kuten useimmat yleishyödylliset rakennuttajat; maksanut kalliit aravalainat pois ottamalla edullisempaa rahalaitoslainaa. Yli kuuden prosentin koron lainat eivät enää Sivakkaa rasita.
Aravarahoituksella Sivakka ei rakenna enää ollenkaan. Tupon aravapäätökset eivät tuoneet lainaehtoihin sellaista uutta, että Sivakassa harkittaisiin aravalainan ottamista.
VVO-konsernin konsernijohtaja Ben Grass pitää tupon aravakohennuksia kosmeettisina korjauksina, jotka tuotiin tupoon vain siksi, että mukaan saatiin asuntopoliittinen viittaus.
Myös VVO on maksanut rahalaitoslainoilla pois kalleimpia aravalainoja. Kalleimmat vanhat aravat ovat 1980-luvun lopulta ja 1990-luvun ensi vuosilta.
45 prosenttia VVO:n aravalainoista on yli viiden prosentin korolla. Markkinoilta lainaa saa Grassin mukaan vähän yli neljän prosentin korolla.
Aravalainajärjestelmässä lainan korko nousee tänä päivänä viiteen prosenttiin melkein heti vuoden jälkeen lainan noston, Grass arvelee.
"Erilaisilla takausjärjestelyillä olemme pystyneet suojautumaan rahalaitoslainojen korkoriskeiltä. Etuna on myös se, että lainan ottajana pystymme päättämään laina-ajan", Grass toteaa.
Määrärahat riittivät, rakennuttajista puutetta
Yleishyödyllisistä rakennuttajista YH-Rakennuttaja on jatkanut asuntojen rakentamista korkotukilainoilla, eikä yritys ole lähtenyt maksamaan vanhoja aravalainojaan ja korvaamaan niitä rahalaitoslainoilla.
Varatoimitusjohtaja Perttu Luikun mukaan syy löytyy YH-Rakennuttajan nuoresta asuntokannasta. Yritys on tehnyt yleishyödyllistä asuntotuotantoa omaan omistukseen vuodesta 1995 alkaen.
"Tupoon tuotu aravalainojen korkopäätös ei tällä hetkellä leikkaa meidän kuluja millään tavalla, koska meillä ei ole niin kalliita lainoja", varatoimitusjohtaja Luikku kertoo.
Sinänsä hän pitää hyvänä sitä, että aravalainakoron nousuun tuli katto, mutta kuusi prosenttia on edelleen kova hinta rahasta.
Perttu Luikku ihmettelee korkotuki- ja aravalainamäärärahojen nostoa 70 miljoonalla. Määrärahoista ei ole ollut puutetta viime vuosina, päin vastoin, niitä on jäänyt käyttämättä epäedullisten ehtojen vuoksi.
"Ei näillä toimilla tuotantomääriä nosteta", Perttu Luikku toteaa.
Kovalla rahalla
vähän vuokra-asuntoja
Kaikki eivät pidä ongelmana sitä, että aravalaina ei kelpaa rakennuttajille. Rahaa rakentamiseen kun on kuitenkin saatu edullisesti vapailta markkinoilta.
Konsernijohtaja Ben Grass VVO:sta huomauttaa, ettei aravatuotannon tilalle ole tullut vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa.
Tänä vuonna rakennetuista noin 28 000 asunnosta enää kolmannes on vuokra- tai asumisoikeusasuntoja. Kun vuokra- ja asumisoikeusasuntoja on Grassin arvion mukaan tuotettu kuluvana vuonna korkeintaan 10 000, kovan rahan asuntoja niistä on tuskin neljännes.
Useimmissa suurissa kaupungeissa, myös Oulussa, asuntotuotantotavoite jää aravatuotannon vähetessä tänä vuonna saavuttamatta.