Tupolle tukea VAL:n ko­kouk­ses­sa

Valtion ja erityispalvelujen ammattiliiton VAL:n liittokokouksen avajaisissa Tampereella eilen tulopoliittinen kokonaisratkaisu arvioitiin ylivoimaisesti parhaa

Valtion ja erityispalvelujen ammattiliiton VAL:n liittokokouksen avajaisissa Tampereella eilen tulopoliittinen kokonaisratkaisu arvioitiin ylivoimaisesti parhaaksi nyt kysymykseen tulevaksi työehtoratkaisun muodoksi.

Sen puolesta puhuivat yksimielisesti niin liiton puheenjohtaja Raimo Rannisto (sd.), pääministeri Paavo Lipponen (sd.) kuin SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainenkin (sd.)

Vain keskitetyllä tulopoliittisella ratkaisulla voidaan turvata suomalaisen yhteiskunnan vakaa kehitys, tasasuhtainen ostovoiman kasvu ja ansioiden kehitys, työllisyyden paraneminen aktiivisen työvoimapolitiikan kautta sekä turvata julkiset hyvinvointipalvelut, Rannisto tupon hyviä puolia muun muassa luetteli.

Pääministeri Lipponen oli tulkinnut tahdon tulopoliittisen ratkaisun rakentamiseen palkansaajaliikkeessä vahvistuneen. Valtio vastaa ratkaisun rakentamiseen siltä pohjalta, jota järjestöt pitävät tärkeänä. ”Sen mukaan toimimme”, hän sanoi.

Nimellispalkka-kierteeseen ei varaa

Ihalainen aikoi esittää SAK:n valtuustolle ensi perjantain kokouksessa, että se päättäisi selvitellä tuloratkaisun edellytyksiä ja järjestö osoittaa näin ottavansa ja kantavansa edelleen vastuuta koko yhteiskunnan kehityksestä.

”Meillä ei ole varaa nimellispalkkakierteeseen, jonka päässä odottaa suuri eriarvoisuus, sen sijaan, että teemme tulopolitiikalla oikeutta koko palkansaajakunnalle”, Ihalainen sanoi.

Hän uskoi, että jos halua ja tahtoa on, niin välineitä löytyy kyllä julkisen sektorin palkkojen jälkeenjääneisyyden hoitamiseen ohi tulosopimuksen ja ohi tulosopimuskauden.

Ihalainen korosti tuloratkaisuun liittyvien laadullisten asioiden merkitystä, niiden tulosten, jotka mahdollisella liittokierroksella jäävät kokonaan saavuttamatta.

SAK:n laatuasioiden listalla ovat muun muassa työ- ja perhe-elämän entistä parempi yhteensovittaminen, tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän pelisäännöistä päättäminen, ammatillisen koulutuksen ja sitä tietä osaamisen kasvattaminen, luottamusmiesten aseman vahvistaminen ja työllisyysturvan parantaminen.

Työllisyyttä ennen kaikkea

Pääministeri Paavo Lipponen tulkitsi tuoreiden työllisyyslukujen viestivän työllisyystilanteen parantuneen edelleen. Työpaikkoja on nyt 14 000 enemmän kuin vuosi sitten ja työllisyysaste on samassa ajassa prosenttiyksikön verran kohentunut, hän kertoi. Pääministeri arvioi lukuja hallituksen välitodistuksen kannalta merkittäviksi.

Lipponen oli erikoisen tyytyväinen siitä, että vaikka tuotannon kehitys on takkuillut, ei työllisyys ole lähtenyt siitä huolimatta nousuun. Julkinen talous on saatu kuntoon, kuluttajien luottamus on pitänyt kotimaisen kysynnän vahvana ja yritykset ovat nyt pitäneet väestään kiinni, hän kiitteli.

”Olemme varautuneet työttömyyden väliaikaiseen nousuun ja olemme valmiita panostamaan silloin edelleen aktiiviseen työvoimapolitiikkaan.”

Työllisyyden parantamistavoite on Lipposen mielestä syytä asettaa kunnianhimoisesti siitä huolimatta, että nyt ollaan tekemisissä sen kovan ytimen kanssa. Tämä edellyttää työvoimapolitiikalta entistä enemmän yksilöllisyyttä, on kehitettävä uusia keinoja pitkäaikaistyöttömyyden taittamiseksi ja nuorten työelämästä syrjäytymisen estämiseksi, hän sanoi.

Työttömyys on painettava alle viiden prosentin tämän vuosikymmenen loppuun mennessä ja työllisyysaste nostettava yli 70 prosentin rajan nykyisestä noin 67 prosentista, Lipponen esitti.

”Tarvitsemme lisää noin 100 000 uutta työpaikkaa, mikä ei ole tavoitteena mahdoton.”

Työllisyyspolitiikkaa on arvioitava ennakkoluulottomasti ja löydettävä uusia veropoliittisia yllykkeitä ottaa työtä vastaan ja myös työllistää, hän esitti.

Työllisyyden kohentumisen kautta me pääsemme siihen tilanteeseen, että veropohja laajenee ja voimme sen turvin tulevaisuudessakin rahoittaa julkiset hyvinvointipalvelut ja myös jatkaa palkansaajien verotusta keventävällä linjalla, Lipponen sanoi.

Veronkevennysvara on ensi vuonna jokseenkin olematon vaarantamatta julkisia palveluja, Rannisto arvioi. Näin uskoi myös Ihalainen, mutta hän korosti toisaalta, että palkansaajien, erikoisesti pieni- ja keskituloisten verotusta keventävällä linjalla on pyrittävä jatkamaan.

Ilmoita asiavirheestä