Kun raskas tavarajuna ajaa Limingassa ohi Tupoksen, se tuntuu tärinänä ja kuuluu tavaroiden helinänä monissa alueen taloissa jopa yli puolen kilometrin päässä rautatiestä.
Varsinkin talojen yläkerroissa tärisee voimakkaasti, Mäenmutkassa perheineen asuva Pasi Vuorenmaa kertoo.
– Tärinä on todettu myös mittauksella vuonna 2013. Sen mukaan VTT:n suositusarvot ylittyvät selvästi.
Raskaita junia liikkuu radalla 2–3 kertaa yössä.
Tilanne on asukkaiden mukaan pahentunut rataremontin jälkeen.
Tärinästä kärsivät muistuttavat, että Liikenneviraston etukäteisinformaation mukaan rautatien perusparantamisen ei pitänyt huonontaa tärinätilannetta.
– Toisin on käynyt, Vuorenmaa manaa.
Myös muualla Limingassa radanvarressa tärisee, mutta Tupoksen alue on selvästi pahin, Limingan kunnan tekninen johtaja Simo Pöllänen toteaa.
Asukkaat vaativat raskaiden junien nopeuksien alentamista alueella, sillä sen tiedetään vähentävän tärinää.
Asiasta on kertynyt kokemusta esimerkiksi Oulussa, jossa yli 3 000 tonnin malmijunien nopeusrajoitus ratapihan ja Kempeleen välillä on 50 kilometriä tunnissa.
Nopeuksia tärinän vuoksi on laskettu Oulussa myös Heikkilänkankaalla.
Tärinälle ei Suomessa ohjearvoa
Rautatieliikenne on pääasiallisin tärinäongelmien aiheuttaja Suomessa.
Raideliikenteen tärinälle altistuu VTT:n arvion mukaan 100 000–200 000 henkilöä.
Ohjearvo tärinälle ei Suomessa ole. VTT on kuitenkin antanut suosituksia.
Tärinästä johtuvia nopeusrajoituksia on rautateillä
19
kohdassa.
Rajoituksia on muun muassa Oulun ja Kempeleen välillä sekä Oulussa Heikkilänkankaalla.
Nopeusrajoituksia ei aseteta höllin perustein, sillä niillä on vaikutusta junaliikenteen sujuvuuteen.
Tärinää voi torjua nopeusrajoitusten lisäksi junien aikataulutuksilla, kaluston laadulla, reitityksellä ja ratateknisillä ratkaisuilla.
Myös rakennuksien perustuksilla ja maarakennusratkaisuilla voidaan vaikuttaa tärinään.
Tärinän ehkäisyyn tähtäävää koerakentamista on Suomessa kokeiltu muutamissa kohteissa vaihtelevin tuloksin.
Rakenteelliset ratkaisut ovat yleensä kalliita.
