Geologian tutkimuskeskus aloitti maaperän kairaukset tiistaina Tupoksessa. Tutkimusten tarkoituksena on selvittää Suomessa harvinaisen paksun maaperän kerrosjärjestystä muhosmuodostuman alueella. Irtomaapeitteen paksuus alueella on jopa sata metriä.
"Tarkoituksenamme on ottaa jatkuva näytesarja yli kuudenkymmenen metrin syvyydelle noin parin viikon aikana", geologi Niko Putkinen Geologian tutkimuskeskuksesta selvittää.
Hänen mukaansa kairausnäytteistä saatavia tutkimustuloksia voidaan käyttää muinaisten aikojen ilmasto-olojen tutkimiseen.
"Oletettavasti pääsemme tutkimaan jopa viimeisintä jäätiköitymistä vanhempia jäätiköitymisvaiheita ja niiden välissä olevia leutoja jaksoja. Silloin vuosissa puhutaan helposti jopa 300 000 vuoden takaisista ajoista."
Löydöksinä
eri maalajit
Niko Putkisen mukaan varsinaisia kairausten löydöksiä ovat pääasiassa eri kerrostumat ja hyvin harvoin fossiilit. "Eri maalajeista koostuvat kerrostumat kertovat erilaisista maa-ainesten kerrostumisympäristöistä. Lieju -ja savikerrostumien sisältämien mikrofossiilien, kuten siitepölyjen ja piilevien avulla päästään lisäksi tutkimaan muinaisia ilmasto-oloja ja elinympäristöjä", Putkinen selvittää.
Geologin mukaan jäätiköitymisvaiheista kertovat sekalajitteiset moreenikerrokset.
"Leudoimmissa ja jopa lämpimissä vaiheissa syntyy tavallisesti lajittuneita kerrostumia, kuten savea, silttiä tai hiekkaa riippuen kerrostumisympäristöstä. Kairauksissa löytyviä eloperäisiä kerrostumia ovat esimerkiksi turve ja lieju."
Harvinaisen
paksu maaperä
Muhosmuodostuma koostuu pääasiassa 1 200 miljoonaa vuotta vanhasta savikivestä. Se ulottuu Haukiputaalta Liminkaan ja edelleen itään Tyrnävän kautta Muhokselle.
"Se on erityisen hyvä tutkimusalue, koska se on pehmeänä kulunut vuosimiljoonien aikana ympäröivää kiteistä kallioperää alemmas. Se on siten ikäänkuin tasku, johon maa-aineksia kerrostuu", Putkinen vakuuttaa.
Maaperä on Suomen oloissa harvinaisen paksua, sillä ainoastaan Satakunnan hiekkakiven alueella tavataan lähes yhtä paksua maapeitettä.
Kairauksia suoritetaan Limingan ja Tyrnävän kunnan alueella, jossa maapeitteen paksuus on noin 60-130 metriä, kun se Suomessa keskimäärin on viisi metriä.
"Nyt kairaamme ensimmäistä reikää noin kahden viikon ajan täällä Tupoksessa. Sen jälkeen kairaamme vielä kahdessa muussa paikassa Limingassa ja Tyrnävällä", Putkinen sanoo.
Toista kertaa
Suomessa
Tupoksessa nyt tapahtuvaa jatkuvaa näytteenottoa muoviputkeen on tehty Suomessa vain kerran aiemmin. Vuonna 2006 ensimmäiset kairaukset suoritettiin Muhoksella.
Tämänkertaiset kairaukset hoitaa Destia, joka on Putkisen kertoman mukaan kehitellyt jatkuvaan näytesarjanottoon käyvän laitteiston.
"Uskoisin, että nyt saamme vielä paremmat näytteet kuin kolme vuotta sitten Muhoksella. Silloin kairan kärki kopsahti savikiveen hieman yli kuudessakymmenessä metrissä."
Tutkimukset toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston ja alueen vesihuoltoyhtiöiden kanssa.