Vapun puheissa tölvittiin odotetusti hallituksen tarkoitusperät maan rakoon ja syytettiin sitä muun muassa tuporatkaisun lopahtamisesta jo alkumetreillä. Vihreiden oululainen kansanedustaja Erkki Pulliainen keksi, että hallituksen olisi asettava tulopoliittinen virkamies korvaamaan valtioneuvoston työmarkkina-asioiden heikko osaaminen.
Ajatus ei ole uusi. Vuonna 1973 annettiin asetus tulopolitiikan neuvottelu- ja informaatioedellytysten lisäämistä varten, mikä mahdollisti sen, että valtioneuvoston kansliassa olisi tulopoliittinen toimisto ja tulopoliittinen virkamies.
Vuonna 1973 ja 1974 virkamiehenä työskenteli myöhemmin muun muassa Postipankin pääjohtajana tunnettu Seppo Lindblom. Valtakunnansovittelijana vuosina 1971--79 toiminut Paavo J. Paavola oli seitsemän kuukauden ajan tulopoliittinen virkamies 1970-luvun puolivälissä. Myös Keijo Liinamaa veti tuloneuvottelukierrosta samassa asemassa keväällä 1975.
Tarpeeton virkamies
Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtaja Seppo Riski muistaa, että tulopoliittinen virkamies on ollut aika ajoin olemassa, ja se on jo aikoinaan todettu tarpeettomaksi. Hän ei näe edelleenkään sellaiselle mitään tarvetta.
"Sellaiselle virkamiehelle ei ole töitä. Työmarkkinajärjestöt osaavat neuvotella asioista, ja sovittelua varten on valtakunnansovittelija", Riski niittaa.
Myös työntekijäpuolen, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola sanoo, että lisäosapuolelle ei ole minkäänlaista tarvetta. Hän korostaa, että oli työnantajien tahto jättäytyä pois tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta. Nykyinen neuvottelujärjestelmä toimii hänen mielestään hyvin, eikä tupon syntymättömyys ole missään nimessä järjestelmän vika.
"Raimo Sailaksellahan on joskus ollut rooli valtiovallan edustajana, mutta hänenkin kohdallaan kyse on ihan eri asiasta kuin tulopoliittisesta virkamiehestä", Huutola huomaa.
Seppo Lindblom sanoo, että 1970-luvun jälkeen sopimusten teko on muuttunut niin paljon yksinkertaisemmaksi, että erillistä virkamiestä ei tarvita.
"Asetelmat olivat silloin erilaiset, sillä ratkaisuun kuului niin paljon enemmän asioita kuin nyt, maataloustuloratkaisusta ja erilaisten sosiaalipoliittisten lakien säätämisestä lähtien", Lindblom sanoo.
Työelämä ei innosta hallitusta
Pulliaisen ajatus lämmitellä vanhaa virkaa lienee siinnyt vasemmiston vappupuheista. Hallitus sai vappuna satikutia SDP:n puheenjohtajalta Eero Heinäluomalta siitä, että sillä ei ole tahtoa eikä kykyä työllisyyttä ja tasa-arvoa synnyttävän tupon synnyttämiseen.
Oulussa vasemmiston yhteisessä vappujuhlassa puhunut Palvelualojen ammattiliiton Pamin puheenjohtaja Ann Selin sanoi Oulussa ja Haukiputaalla, että hallitus osoitti jo ensi metreillään suurta haluttomuutta ja asiantuntemattomuutta työelämäkysymyksissä.
Oulun torilla on järjestetty nyt kymmenen vuoden ajan vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien yhteinen vappujuhla. Vapun aatteellinen palo marsseineen on nykyvuosina hehkunut himmeämmin. Vuosikaudet tapahtumaan osallistunut Pertti Haipola sanoi tiistaina, että väkeä on silti tulvinut torin täydeltä. Suuri osa tulee kuuntelemaan puheita vasta vasten, toiset osuvat muuten vain paikalle.