Palkansaajat ovat Oulussa sangen tyytyväisiä syntymässä olevaan tulosopimukseen. Etenkin neljän tunnin vähimmäistyöajasta sopiminen lämmittää monien mieltä. Myös palkankorotusten taso menettelee, vaikka jälkeenjääneisyyttä ratkaisu ei millään alalla korjaa. Korjaamisen varaa jäi myös niin sanottuihin laadullisiin kysymyksiin.
Kaksivuotisen tupon on määrä tuoda ensimmäisenä vuonna 2,9 prosentin, ja toisena vuonna 2,2 prosentin korotukset palkkoihin.
"Pitää olla tyytyväinen siihen, että vähimmäistyöajasta päästiin sopuun. Se oli jopa yllätys, edellisellä kerralla se ei onnistunut. Myös palkkaratkaisun osalta tupo tuntuu kohtuulliselta", alue-esimies Timo Piiroinen Palvelualojen ammattiliitto PAM:sta sanoo. Hyvänä Piiroinen pitää myös sitä, että luottamushenkilöiden asemaa parannetaan, ja perheen ja työn yhteensovittamista edistetään.
Piiroisen mukaan tarve sopia minimityöajasta on todellinen. Hän huomauttaa, että alle neljän tunnin työpätkien tekeminen on koko ajan lisääntynyt. Monissa tapauksissa kahden tunnin työaikoja teetätetään sellaisillakin työntekijöillä, joilla muuten on yli 35-tuntinen työviikko.
Opiskelijoiden kohdalla neljää tuntia lyhyemmätkin työajat ovat Piiroisen mielestä hyväksyttävissä. Sen sijaan niille, joille kyseessä on ainoa leipätyö, neljä tuntia on ehdoton minimi. Työjaksojen mitoittaminen vähintään nelituntisiksi on Piiroisen mukaan hoidettavissa järkevällä suunnittelulla, joka ei tuo työnantajalle edes lisää kustannuksia.
Piiroinen uskoo, että vaikka kyseessä on suositusluonteinen ratkaisu, työnantaja kunnioittaa sitä, koska se on syntynyt kovan väännön jälkeen tupopöydässä. Pamin puheenjohtaja Maj-Len Remahl (sd.) on ollut asian suhteen epäilevämpi. Tupossa sovittiin, että epätarkoituksenmukaisia lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin vuoroja ei tule käyttää, ellei työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy sitä edellytä.
Piiroinen olisi mielellään nähnyt tupossa myös aiempaa paremman irtisanomissuojan.
"Palvelualoilla perusteettomat irtisanomiset ovat selvästi lisääntyneet. Ne ovat kysymyksiä, joista neuvotellaan jatkuvasti eniten", Piiroinen huomauttaa.
"Kaupan väki
unohtuu"
Euromarketissa työskentelevän myyjä Raija Kinnusen mielestä tupo on kuitenkin pettymys varsinkin palkankorotusten osalta, taas kerran.
"Kaupan alan palkat ovat todella pieniä, jos niitä vertaa esimerkiksi miesvaltaiseen teollisuuteen. Työ on kuitenkin raskasta. Tuntuu, että kaupan väki aina unohtuu näissä tupoissa."
Kinnunen on ollut alalla 35 vuotta. Sinä aikana työn kuva on totaalisesti muuttunut, oikeasta myymisestä on menty hyllyjen täyttämiseen ja varastojen purkamiseen.
"Työn raskauden pitäisi näkyä palkassa", Kinnunen sanoo ja huomauttaa, että nykyään pitää vielä tehdä töitä juhlapyhinä, kun muut ovat vapaalla.
Paikallistasolle
liikaa sovittavaa
Hoitoalan väki ei tuposta varsinaisesti riemuitse, mutta on valmis hyväksymään sen, tosin hammasta purren.
"Parempi tupo on kuin liittokierros. Hinkua yrittää parantaa työehtoja esimerkiksi lakon avulla ei nyt taida olla", ammattiosaston puheenjohtaja Paula Halonen Superista toteaa.
Hoitoala nielee palkkaratkaisun, vaikka tavoitteet eivät täyty. Alalla luotetaan siihen, että kuntatyönantajan kanssa aloitettu viisivuotinen palkkaohjelma tuo hiljalleen korjausta tilanteeseen. Ongelmaksi hoitoala kokee sen, että asioista jää liikaa paikallisesti sovittavaksi.
"Työn kokemuslisäjärjestelmää ollaan työnantajan vaatimuksesta romuttamassa. Tilalle on tulossa työn vaativuuden arviointiin perustuva palkkausjärjestelmä. Sellaisen aikaansaaminen, varsinkaan paikallistasolla neuvotellen, ei ole mitenkään helppoa.", pääluottamusmies Marja-Liisa Pylväs Oysista varoittaa tähänastisiin kokemuksiin viitaten.
Pylväs pelkää, että jos paikallistasolle ei synny hyvää neuvottelukulttuuria, määräysvalta palkka-asioissa liukuu liikaa työnantajalle. Vaara on Pylvään mukaan pahin pienissä kunnissa.
"Luottamusta työnantajaan ei paikallisesti tahdo löytyä. Siksi työn vaativuuden arviointiin pitää saada Helsingin päästä selkeät ohjeet", Pylväs vaatii.
Mahdolliset veronkevennykset eivät saa kannatusta hoitoalan väeltä, kerätäänhän alan palkkarahat juuri veroilla. Tehyn Oysin ammattiosaston puheenjohtaja Kalevi Lämsä muistuttaa, että kuntien palkanmaksukyvystä on pidettävä huolta. Hän korostaa, että jos verotusta kevennetään, se pitää tehdä valtion verotuksen puolella.
Tupo ei aiheuta paniikkia myöskään työnantajaleirissä. Ainakin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tuporatkaisu mahtuu suunniteltuun palkkaraamiin, sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvola sanoo.
"Budjettia ei tarvitse tehdä uusiksi, ellei mitään isoja poikkeavia ehtoja putkahda esiin. Tupo edustaa tähän ajankohtaan sopivaa maltillista tuloratkaisua. Liittokohtainen kierros olisi ollut huono vaihtoehto", Silvola luonnehtii.