Tu­po-mies hoitaa elä­ke­päi­vil­lään metsää: Esa Swanl­jun­gin mie­les­tä tu­lo­ero­ja tar­vi­taan, mutta ne täytyy pitää koh­tuul­li­si­na

Esa Swanljung kiinnostui oikeustieteestä armeijassa, kun hänet valittiin varusmiesneuvostoon. Helsingin oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistuttuaan Swanljung suuntasi puolisattumalta lakimieheksi Radio- ja televisiotoimittajien liittoon, josta hän siirtyi STTK:n asiamieheksi. 

Esa Swanljungin mukaan neuvottelupöydissä tarvitaan hyvää päätöksentekokykyä, valmiutta kompromisseihin ja kykyä pelkistää asioita.

Kuva: Jussi Nukari

– Työmarkkinajuristiksi ryhtyminenkään ei ollut alun perin ajatuksenani, enemmän olin kiinnostunut talouspolitiikasta ja yritysjuridiikasta.

80-luvun jälkipuoliskon Swanljung toimi STTK-J:n pääsihteerinä. 80–90-lukujen vaihteessa hän oli puolisen vuotta oikeusministeri Matti Louekosken poliittisena sihteerinä. Tuolloin Lontoossa käydessään Swanljung luki Helsingin Sanomista olevansa ehdolla STTK:n puheenjohtajaksi.

– En edes tiennyt, että Jorma Reini oli siirtymässä tuosta tehtävästä valtakunnansovittelijaksi. Kukaan ei ollut kysynyt minulta ehdokkuudesta. Kun minua sitten pyydettiin tehtävään, en vastaankaan pannut.

Seuraava siirto oli suunnitellumpi. Kymmenen vuotta STTK:n puheenjohtajana oltuaan Swanljung siirtyi Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtajaksi.

Swanljung toteaa olevansa voimakkaasti tupo-mies. Hän sanoo Suomen talouden kehittyneen erinomaisesti tupo-vuosina.

– Totta kai moni muukin tekijä vaikutti, mutta ei tupo ollut ainakaan estämässä talouden kehittymistä.

Swanljungin mukaan pääero liittokierroksiin on se, että tupo hillitsee palkkojen nousua.

– Tupo pitää matalapalkka-alat jotenkin palkkakehityksessä mukana. Lisäksi liittokierrokset lisäävät inflaatiota ja työttömyyttä.

Suomi on YK:n tutkimuksen mukaan maailman onnellisin maa.

– Ehkä yksi syy on kohtuullisina pysyneet tuloerot. Tuloeroja pitää olla, mutta ne eivät saa riistäytyä käsistä. Ay-liikkeellä on tässä oma roolinsa. Vastuullisen ay-liikkeen täytyy pitää huolta myös siitä, että suomalaisen yrityselämän edellytykset kansainvälisessä kilpailussa ovat hyvät. Mielestäni näin on myös tapahtunut.

Neuvottelupöydissä tarvitaan Swanljungin mukaan päätöksentekokykyä, valmiutta kompromisseihin ja kykyä pelkistää asioita.

– Kokemuksen myötä oppii ymmärtämään toisen osapuolen näkökulmaa paremmin ja näkemään paremmin sen, mikä on suuremmassa kokonaisuudessa paras mahdollinen ratkaisu.

Swanljung osti runsaat kymmenen vuotta sitten metsätilan eläkepäiviä ennakoiden.

– Ajatus lenkin juoksemisesta ei tuntunut yhtä hurmaavalta kuin se, että kuntoillessa tekee samalla jotain hyödyllistä. Teen moottorisahalla ropsia eli sellupuuta ja hoidan raivaussahalla taimikoita. On mukavaa olla luonnon keskellä. Työn lomassa voi istua välillä kannon nokkaan ja juoda kahvia.