Tuloneuvottelujen siivellä on päästy sopimukseen kuntapalkkojen korjaustyön aloittamisesta ja palvelualan yrityksissä työskentelevien ylempien toimihenkilöiden palkkauksen pelisäännöistä, mutta neuvottelut tökkäsivät laatukysymyksiin torstainakin. Kokouksia, joissa palkansaajakeskusjärjestöjen hallitusten piti tarkastella neuvottelujen tuloksia, siirrettiin jo hyvissä ennen iltaa perjantaiksi.
Torstain vastainen yö käytettiin kokonaan sovinnon hierontaan. Muutaman tunnin tauon jälkeen neuvottelut jatkuivat taas heti aamulla, mutta läpimurtoa keskeisessä kiistakysymyksessä, työntekijöiden muutosturvan parantamisessa ei vieläkään syntynyt.
Yöllisten neuvottelujen jälkeen olivat edelleen auki myös tulos- ja voittopalkkioiden pelisäännöt, vähimmäistyöajan jatkaminen neljään tuntiin sekä ratkaisu sopimuksen palkoista, tasosta ja rakenteesta.
Kaksi periaate-kysymystä
Muutosturvarahasta on tullut periaatekysymys ja jokseenkin samoin on käynyt tulos- ja voittopalkkioiden pelisääntöjenkin. Työnantajat eivät suostu siihen, että väkeään lomauttamaan joutunutta yritystä rangaistaan ylimääräisellä irtisanomissakolla. Eikä liioin siihen, että voitto- ja tulospalkoille ruvetaan sanelemaan sääntöjä keskitetysti pääkaupungin neuvottelupöydistä.
Nopeasti yleistyvää tulospalkkausta pidetään sellaisena henkilöstön motivoimiskeinona, josta päättäminen ja sopiminen on paikallisesti, työnantajan ja yrityksen työntekijöiden välillä sovittava ja päätettävä asia.
Kuntapalkoista
yllätyssopu
Edistystäkin neuvotteluissa on tapahtunut, jo keskiviikkona päästiin yhteisymmärrykseen luottamusmiehen aseman parantamisesta. Neuvottelut työsuhteiden ehdoista ja niiden soveltamisesta ovat siirtymässä pikkuhiljaa työnantajien toivomalla tavalla entistä enemmän paikalliselle tasolle.
Työntekijäjärjestöjen näkemys on, että palkansaajapuoli jää näissä neuvotteluissa hopealle, elleivät yritysten luottamusmiesten asema ja osaamien ole riittävän vahvoja.
Sopu on löytynyt jo myös ulkomaisen työvoiman työehtojen valvonnasta. Palkansaajajärjestöt eivät vastusta ulkomaisten työntekijöiden tuloa Suomeen, mutta ne edellyttävät, että tähän työvoimaan sovelletaan samoja työsuhteen ehtoja kuin kotimaiseenkin työvoimaankin. Tähän tähtäävää valvontaa tullaan jatkossa yhteistuumin tehostamaan.
Tuloneuvotteluille ennakoitiin pahaa kompastuskiveä kuntapalkoista, joiden jälkeenjääneisyys on puolueettomassa selvityksessä todettu. Kuntasektorin pääsopijajärjestöt asettivat tupoehdokseen sen, että tätä jälkeenjääneisyyttä ryhdytään tupoon liittyen korjaamaan.
Tästä Kunnallinen työmarkkinalaitos ja sopijajärjestöt pääsivät keskiviikkona yllättäen sopimukseen. Siinä tapauksessa että tupo syntyy, ohjelma alkaa ensi vuonna ja jatkuu seuraavat viisi vuotta. Työrauhavelvoitetta siihen ei sisälly, ja sopimus on molemmin puolin irtisanottavissa, ei kuitenkaan kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana.
Akava Js:n, OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi sanoo, että se on ohjelma, joka ei missään tapauksessa vielä yksin riitä ratkaisemaan kuntapalkkojen jälkeenjääneisyyden ongelmaa. Ohjelma on kuitenkin hyvä alku ja katkaisee vuosia jatkuneen kuntapalkkojen jälkeenjäämiskierteen, Kangasniemi kuvaa.
Ohjelma ei
yksin riitä
Kangasniemi kertoo olevansa täysin samaa mieltä Kuntatyönantajan kanssa siitä, että jos tupo ei tule, ei tule myöskään tätä nyt sovittua ohjelmaa.
"Tämä ei yksin riitä korjaamaan kuntapalkkaongelmaa. Tupoon kohdistuvat edelleen aikaisemmat vaatimuksemme, eli ettei ratkaisu voi olla rakenteeltaan entisen kaltainen, sen on otettava nyt huomioon myös koulutetut ryhmät."
Kangasniemi ei odota, että ongelmalliseksi osoittautuneeseen ratkaisuun sisällytetään erillinen potti koulutetun väen palkkoihin. Tämä vaatimus johti kaksi vuotta sitten Akavan poisjääntiin sopimuksesta.
Palvelualan ylemmille
palkkaussäännöstö
Palvelutyönantajat ja Ylempien toimihenkilöiden neuvottelukunta sopivat torstaina tuponeuvottelujen yhteydessä "iäisyysriitansa" palvelualan ylempien toimihenkilöiden palkkauksesta.
Syntyneen sopimuksen mukaan näiden työntekijöiden palkkaus määräytyy edelleenkin yksilöllisesti ja yrityskohtaisesti, mutta yhdessä sovittujen pelisääntöjen, uuden yleissopimuksen mukaan.
Työnantajapuolella ylempien toimihenkilöiden palkkaussopua kuvataan "uuden ajan sopimuspolitiikaksi, joka korostaa yritystason kannustavaa palkkauspolitiikkaa, toimivaa yhteistyötä ja ylempien toimihenkilöiden asemaa henkilöstöryhmänä".