Tupakoiva työntekijä aiheuttaa työnantajalleen noin 2 000 euron lisäkulut vuodessa. Kustannukset syntyvät sairauslomista, eri tutkimuksista ja sairauksista sekä tupakkatauoista.
Työterveyslaitoksella työskentelevän professorin Kari Reijulan mukaan tupakoivan työntekijän riski sairastua tuki- ja liikuntaelin, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tulehdustauteihin on neljänneksen suurempi kuin niillä, jotka eivät tupakoi. Tupakoivien sairauspoissaolot lisääntyvät vuodessa parikymmentä prosenttia.
Muissa Euroopan maissa luvut ovat samansuuntaisia. Ruotsissa kustannukset tupakoivasta työntekijästä yritykselle ovat 2 700 euroa vuodessa ja Hollannissa 1 700 euroa.
Elinkeinoelämän keskusliiton Oulun alueasiamies Hilkka Jämsä ja SAK:n Oulun aluejohtaja Vesa Saarinen eivät näe tupakoivaa työntekijää riskinä työnantajalle. Jämsän mukaan kyse on yleensä ajankäytöstä, saavatko tupakoijat enemmän taukoja kuin ne, jotka eivät polta.
Saarinen puolestaan ei pidä että työpaikoilla lähdetään kieltolinjalle.
"Jos rajoituksilla ja kielloilla kiristetään ilmapiiriä, niin siitä on enemmän haittaa kuin tupakoinnista itsestään", toteaa Saarinen
Työnantaja tukemaan
tupakkalakkoa
Reijulan mukaan työnantajien pitäisi tukea työntekijöitä tupakoinnin lopettamisessa. Tupakoimattomuus voi olla yrityksessä osa tulostavoitetta.
Reijulan mukaan yksinkertaisin keino on luoda työpaikalle ilmapiiri, joka kannustaa tupakkalakossa olevia henkilöitä. Lisäksi työnantaja voi esimerkiksi varata työterveyshuoltoon määrärahoja, jotka käytetään tupakasta vieroittamiseen.
"Tällä hetkellä työterveyshuollon suurin haaste on tupakointi.Työterveyshuollossa voitaisiin budjetoida erilliset määrärahat, jotka käytetään nikotiinilaastareiden tai muiden vastaavien tuotteiden hankintaan"
Työpaikoilla on saatu hyviä kokemuksia myös tupakkaryhmistä, joita on vetänyt koulutettu työterveyshoitaja. Sen sijaan rahallisiin kannustimiin Reijula suhtautuu varauksella. Hän ei myöskään innostu mallista, jossa työntekijälle maksetaan rahallista korvausta silloin, kun sairauspoissaolopäiviä on vain vähän.
"Siinä on olemassa riski, että rahallisen korvauksen toivossa ihmiset jättävät käyttämättä sairauslomiaan myös silloin, kun siihen on tarvetta".
Nykyinen laki on riittämätön
Nyt voimassa oleva tupakkalaki on Reijulan mielestä riittämätön. Reijula on toiminut selvitysmiehenä sosiaali- ja terveysministeriön johtajan Leo Suomaan työryhmälle, joka valmistelee uutta pohjaa tiukemmalle tupakkalaille.
"Tämän hetkisen tupakkalain ajatus on hyvä, mutta se ei suojaa ravintolatyöntekijöitä altistumista tupakansavulle", Reijula sanoo.
Euroopan maissa tupakkalakeja on tiukennettu ja tähän suuntaan Reijulan mielestä myös Suomessa pitäisi mennä. Laki on selvä viesti. Lain tiukentuessa tupakoitsijat joutuvat entistä ahtaammalle, koska tupakointipaikkoja on yhä harvemmassa.
Reijulan mielestä tupakoinnin täydellinen kieltäminen ravintoloissa on ehdoton edellytys sille, että epätasa-arvoisuus ravintolatyöntekijöiden ja muiden työntekijöiden välillä saadaan poistettua.
"Työnantaja on vastuussa työntekijöiden terveydestä. On ajan kysymys, milloin kysytään, miten työntekijän on annettu sairastua työpaikalla tupakansavun aiheuttamiin sairauksiin".