Tu­pa­koin­ti­kop­pi pian har­vi­nai­suus

Laki tupakoinnin vähentämisestä ulottuu myös työpaikoille, joissa työnantajan velvollisuus on huolehtia siitä, etteivät työntekijät altistu tahtomattaan tupakansavulle työpaikan sisätiloissa. Noin joka kymmenes työntekijä kertoo altistuvansa tupakansavulle työpaikallaan. Luku on jämähtänyt samalle tasolle viime vuosina, kertoo Työterveyslaitoksen professori Kari Reijula.

Pamin Oulun toimistossa on seinätön tupakkakoppi. Sauhuttelemassa Arinan pääluottamusmies Juha Hattukangas ja Pamin palveluneuvoja Pirjo Turunen.
Pamin Oulun toimistossa on seinätön tupakkakoppi. Sauhuttelemassa Arinan pääluottamusmies Juha Hattukangas ja Pamin palveluneuvoja Pirjo Turunen.
Kuva: Eljas Sallmén

Laki tupakoinnin vähentämisestä ulottuu myös työpaikoille, joissa työnantajan velvollisuus on huolehtia siitä, etteivät työntekijät altistu tahtomattaan tupakansavulle työpaikan sisätiloissa. Noin joka kymmenes työntekijä kertoo altistuvansa tupakansavulle työpaikallaan. Luku on jämähtänyt samalle tasolle viime vuosina, kertoo Työterveyslaitoksen professori Kari Reijula.

"Alle 10 työntekijän työpaikoilla savulle altistuu jopa 20 prosenttia työntekijöistä. Tämä viittaisi siihen, että suurilla ja keskisuurilla työpaikoilla on uskottu tupakkalakia, mutta pienemmillä työpaikoilla tilanne on lähtenyt menemään väärään suuntaan, eli takaisin siihen, että tupakoidaan sisätiloissa", Reijula kertoo. Tupakkalakia rikotaan siis erityisesti pienemmillä työpaikoilla.

Osa korkeasta altistusluvusta selittyy sillä, että tilastoissa on mukana myös ravintolatyöntekijöitä, mutta tämä ei selitä Reijulan mukaan asiaa kokonaan. Tupakointiin tarkoitettuja koppeja on rakennettu yli kymmenen vuoden takaisen tupakkalakiuudistuksen jälkeen vain harvakseltaan.



Pomo esimerkkinä


Monella työpaikalla on järjestetty erillinen huone tupakointia varten. Puutteellinen tupakointikoppi tai -huone on kuitenkin Reijulan mukaan terveyshaitta myös tupakoitsijalle.

"Usein työpaikan tupakkakoppi on pimein, karstaisin ja synkin sivuhuone, jossa tupakoitsijatkaan eivät pysty hengittämään. Tupakkahuoneiden ovet pidetäänkin usein auki, eikä koppi palvele tarkoitustaan." Laki ei kuitenkaan velvoita työnantajaa rakentamaan koppia, vaan järjestämään tupakoinnin muutoin niin, ettei siitä ole haittaa.

Monesti työpaikan esimies päättää tupakoida sisätiloissa, ja harva alainen uskaltaa Reijulan mukaan esimiestään vastustaa. Jos useampi pistää tupakaksi vaikkapa työpaikan kahvipöydässä, yhden tupakoimattoman on vaikea saada tupakoitsijoiden päitä kääntymään ja suostuttelemaan heitä sauhutteluihin ulkosalla.

"Tupakkalaki ei oikeastaan velvoita työntekijää millään tavalla. Hän ei saa rangaistusta, jos polttaa työpaikallaan. Sen sijaan työnantaja syyllistyy työturvallisuusrikkomukseen, jos ei pidä huolta sisätilan savuttomuudesta", Reijula muistuttaa.



17 savutonta piiriä


20 sairaanhoitopiiristä 17 on nimennyt itsensä savuttomiksi. Tiukasti ajateltuna sairaala on savuton, jos sekä potilaat että työntekijät menevät ulos tupakoimaan. Oulussa terveysasemien lisäksi myös esimerkiksi päiväkotien alueella tupakointi on yleensä kielletty. Kaupungintalon tupakointikoppi poistettiin jo aikaa sitten ja työntekijät tupakoivat ulkona.

Kaupungin viestinnästä kerrotaan, että esimerkiksi peruskoulun opettajista harva tupakoi koulun alueella. Pääsääntönä on, että opettajan pitäisi tupakoida kaukana oppilaiden katseilta. Joku saattaa käydä tupakoimassa esimerkiksi autossaan. Useat kuitenkin pidättäytyvät koulupäivän ajaksi kokonaan tupakoimasta.

Professori Reijulan mukaan savuttomuudessa voi mennä vielä askeleen pidemmälle.

"Jos työnantaja ilmoittaa, että tupakointi työajalla on kielletty, työntekijän on leimattava itsensä ulos, kun lähtee röökille."

Esimerkiksi Inarin kunta kielsi taannoin tupakoinnin työaikana, eli periaatteessa kunnan työntekijät saavat sauhutella ainoastaan ruokatunnilla.

Ilmoita asiavirheestä