Erämaata ja tunturiylänköä on peninkulmittain kunnes tie laskeutuu jyrkästi Tenojokilaaksoon ja miltei suoraan Kalastajan Majatalon pihaan Karigasniemelle. On yö, mutta ravintolan edusta on täynnä autoja: norjalaisia rekisterikilpiä, suomalaisia takseja - keidasko autiomaan keskellä?
Pöydissä ja baaritiskillä on perjantai-iltana tungosta. Tanssilattian tuntumassa, matalan aitauksen eristämässä looshissa, tuprutellaan ahkerasti tupakkaa.
"Minä olen niin kova puhumaan, etten muista polttaa niin paljon", nauraa Manghild Utsi. Hän asuu Tenon vastarannalla, Norjan puolella Kaarasjoen kylässä.
"Norjan ravintoloissa ei saa polttaa missään, ei niissä ole edes tupakkahuonetta, vaan pitää mennä ulos", Utsi selvittää.
"Kyllä me toivotaan, ettei Suomeen tule sellaista tupakkalakia, että pitäisi polttaa pikkuisessa huoneessa."
Kiellot vievät vapauden
Manghild Utsi on yksi niistä sadoista norjalaisista, jotka matkustavat viettämään hauskaa ravintolailtaa Karigasniemeen, sekä vapaamman tupakoinnin ja halvemman alkoholin takia. Heitä tulee varsinkin 18 kilometrin päästä Kaarasjoelta, mutta myös kauempaa Lakselvista ja jopa Hammerfestista saakka.
Utsi käärii näppärästi sormiensa välissä sätkän: tupakanpurut ja filtteri paperille ja siitä vaan rullalle.
"Kotona en polta sisällä eikä uloskaan ole vaikea lähteä polttamaan. Mutta täällä kun istuu ihmisten kanssa on kiva, kun voi polttaa sisällä. Ei se ole niin hauskaa, kun puolet porukasta on välillä ulkona. Ja talvella on kylmäkin", Utsi ruotii tupakointikieltojen asiakkaille ja seurustelulle aiheuttamia ongelmia.
Pöytäseurueessa istuva, Norjassa kirvesmiehen töitä tekevä karigasniemeläinen Antti Rasmus ei ole oppinut naapurimaan tavoille eli sätkälle, vaan vetää askista valmiin tupakan.
"Ihmisiltä viedään kaikilla kielloilla vapaus, ei ne tuo kuin ongelmia. Minä menen vaikka tunturiin Ailikkaan päälle vetämään savut, sinne ei mikään tupakkalaki yllä", hän uhoaa.
Majatalon johtaja Hans Rasmus vääntää baaritiskin takana oluthanaa. Vapaamman ja puolet halvemman tupakan lisäksi norjalaisia vetää myös alkoholi: 0,4 litran tuoppi olutta maksaa Norjassa 54 kruunua, Karigasniemellä puolilitrainen 33 kruunua. Mutta siitä huolimatta 40 prosenttia myynnistä on ruokaa.
90 prosenttia norjalaisia
Karigasniemen 300 asukasta eivät riittäisikään pitämään yllä ravintolaa, jossa on 184 asiakaspaikan lisäksi kesäterassi ja majoitusta sekä 11 vakituista työntekijää.
Kylän kaikkien yritysten asiakkaista 90 prosenttia tulee Norjasta, sillä rajan takana Kaarasjoella on 3 000 ja Lakselvissa 5 000 asukasta ja lisäksi paljon opiskelijoita.
"En lopeta tupakkaa sen takia, ettei saa kapakassa polttaa", Utsi kommentoi tupakkalakeja. "Kaikki istuvat siellä, missä saa polttaa", Hans Rasmus vahvistaa. Hän uskoo, että Norjassa yli kaksi vuotta voimassa ollut tupakointikielto on vähentänyt rajusti pubien ja ravintoloiden asiakasmäärää.
Kalastajan Majatalossa savu katoaa nopeasti ilmanvaihdon hormeihin. Majatalon asiakaspaikoista vain osa on savuttomia, mutta koneellinen ilmastointi imee käryt kahden kuution sekuntivauhdilla. Ravintoloitsija suhtautuu rauhallisesti tupakkalain mahdolliseen kiristymiseen.
"En kylläkään tykkää tuontyyppisestä rajoittamisesta. Aikuisten ihmisten pitää saada itse vaikuttaa siihen, polttaako vai ei", Hans Rasmus miettii.
Hänen mielestään lailla kiristetään ravintoloitsijoita: anniskeluoikeudet menevät, jos tupakanpolton sallii muualla kuin tupakkatiloissa. Tupakka on ongelma lähinnä savuttomissa huoneissa: tupakanhajun poistaminen tietää päivän siivousta.