Tupakan kieltolaki on tullut suomalaisiinkin ravintoloihin. Näin saavutettiin yksi suomalaisista rajapyykeistä tupakan rajoittamisen historiassa saavutettiin tämän vuoden kesäkuussa.
Tämä on ollutkin yksi syy Rauno Lahtisen teoksen julkaisemiselle. Tupakan historiassa tosin kieltoja on ollut jo ennen kuin sen terveydellisistä haitoista saatiin viimeistään 1950-luvulla lääketieteellisiä todisteita.
Jo 1600-luvulla esimerkiksi Englannin kuningas Jaakko I vastusti Kolumbuksen Amerikan intiaaneilta Eurooppaan tuomaa muotiuutuudeksi noussutta tupakkaa. Jaakko piti tupakkaa ennen kaikkea sopimattomana sivistyneille briteille: "Yhtä hyvin voisimme intiaanien tapaan alkaa kävellä alasti, käyttää sulkakoristeita ja palvoa paholaista."
Kirkkokin yritti vastustaa tupakkaa, mutta kun papitkin röyhyttelivät piippua saarnastuolissa, oli tehtävä toivoton. Terveydellisiin seikkoihin viitattiin jo varhain, kuten nuuskaajien epäsiistiin aivasteluun ja purutupakan syljeskelyyn, joiden pelättiin levittävän tauteja.
Tosin usein myös lääkärit korostivat tupakan terveyttä parantavia vaikutuksia.
Jaakkokin teki kuitenkin rahaa tupakkamuodilla kieltämällä briteiltä kotikasvatuksen ja julisti tupakan maahantuonnin kuninkaalliseksi yksinoikeudeksi.
Muoti ja raha selittää sen, että jo aikoja sitten ihmisen terveydelle haitalliseksi todettua tupakkaa voi edelleen laillisesti ostaa varsin vapaasti. Tupakka on yhdistetty kautta aikain tietynlaiseen elämäntyyliin: on viileää laittaa "lappu huuleen".
Ensiksi tämän määritteli, kuten usein muotien kohdalla, ylemmät sosiaaliluokat ja sen jälkeen populaarikulttuuri - etenkin mainonta, jossa tupakkayhtiöt ovat olleet monessa suhteessa edelläkävijöitä.
Tupakkabisnes on ollut aina hyvin kannattavaa, eikä tupakkayhtiöiden tulevaisuus lisääntyvien kieltojen alaisuudessakaan näytä huonolta.
Länsimaissa "röökaaminen" tehdään koko ajan vaikeammaksi Esimerkiksi Amerikassa Belmont (!) -niminen kaupunki on jo kieltänyt yksityiskodeissa tupakoinnin. Silti kehitysmaissa tupakalle riittää markkinoita vielä pitkään.
Savun lumo ei ole tutkimus, vaan enemmänkin tietokirjamainen yleisesitys. Lahtinen on hyödyntänyt aiempia tutkimuksia niin ulkomailta kuin Suomestakin.
Tupakan yleisen kulttuurihistorian ohella Lahtinen kirjoittaa myös suomalaisen sauhuttelun historiaa. Suomalaisetkin tupakkayhtiöt ovat olleet ajoittain merkittäviä työllistäjiä, kuten Lahtisen kotikaupungin Turun Rettig, joka huolehti työntekijöistään ja teki tupakkatehtaasta halutun työantajan.
Suomalainen tupakkateollisuus on nyt käytännössä kuollut. Viimeinen suuri suomalainen tupakkayhtiö Amerkin tunnetaan nykyisin urheiluvälinekauppiaana.
Savun lumo on kaunis kirja, jota korostavat vanhat tupakkamainokset. Muuhunkin kuvitukseen on nähty vaivaa.
Kirja sisältää myös erillisiä lyhyitä artikkeleita, joissa on nostettu tupakan historiaan liittyviä erityisyyksiä tarkempaan laatikkoon. Savun lumo onkin niin sanottu kahvipöytäkirja, jota voi selailla silloin tällöin - vai pitäisikö sanoa tupakkapöytäkirja.