Usea tuttava on erityisesti viime aikoina arvioinut tupakoinnin aloittamisen kuuluvan elämänsä suurimpiin virheisiin. He ovat niitä, joiden mielestä piintyneestä tavasta on miltei mahdotonta päästä eroon. Ei auta nikotiinipurkka eikä -laastari.
Kumma kyllä, jotkut pitkäänkin poltelleet väittävät toista. Heidän mielestään riittää halu lopettaa. Kun viimeinen tumppi sammui, uuden perään ei ole kuulemma tarvinnut haikailla.
Vaikea tuollaiseen oppiriitaan on ottaa kantaa. Omassa suussani sätkän haiku ei - nuoruusiän monista yrityksistä huolimatta - koskaan maistunut hyvältä. Hämmästytti vain, miksi mokomaa kärytintä kutsutaan nautintoaineeksi. Sellaisen kitkeryyden imeskelystä maksaminen olisi ollut silkkaa höperyyttä.
Keskiviikon uutisiin kuului tieto kanadalaisten tiedemiesten löytämästä geenivirheestä, joka johtaa nuoria ihmisiä nikotiinin orjaksi. Heidän maksansa poistaa kehnosti kehosta nikotiinia. Silloin siihen tottuu nopeasti. Löytö selittää ainakin osin ihmisten erilaisen suhteen tupakkaan.
Useimmilla aikuisikäisillä on johonkin tupakan aiheuttamaan tautiin sairastuneita tuttuja. Omista tuttavistani pari on niihin kuollutkin. Se on tuntunut todella pahalta. Toinen heistä murehti keuhkosyövän paljastumisen jälkeen, että tuli poltellessaan lyhentäneeksi omaa elämäänsä. Sitäkin hän harmitteli, että niin monet keskenkasvuiset tupakoivat varoituksista huolimatta. Hän itse taisi aloittaa aikana, jolloin sauhuttelun vaaroista ei tiedetty juuri mitään. Silloisissa mainoksissa tupakan kehuttiin virkistävän ja auttavan keskittymään kiireisessäkin työssä.
Savua työpaikoilla riittikin. Ei ollut erillisiä tupakkahuoneita. Lehtien toimituksetkin olivat kuin savusaunat lämmitysvaiheessa. Aina niissä ei nähnyt harmaan pilven läpi vastapäistä seinää. Siinä suhteessa on koettu vallankumouksellinen muutos. Harvalla työpaikalla tuntuu enää tupakan hajua. Sauhuttelevat työkaverit käyvät polttelemassa ulkona tai tiiviisti ilmastoidussa tupakointikopperossa.
Savullisia työpaikkoja ovat anniskeluravintolat - ainakin toistaiseksi. Enpä usko, että niidenkään savuisina säilyttäminen olisi viisasta. Tulevaisuudessa taatusti naureskellaan nykyihmisten tavalle mennä joukolla imeskelemään sätkää tupaten täynnä olevaan huoneistoon.
Liikkuvan kuvan todistusvoimaa käytettiin hätkähdyttävästi TV2:n rööki-illassa viime viikolla. Kirkkaaseen muovipulloon kaadettiin muutama desi vettä ja suulle asetettiin reiällinen korkki, johon saattoi sujauttaa palavan savukkeen. Muovipullon saa litistämällä ja taas muotoonsa palauttamalla vetämään henkosia sisäänsä. Niinhän siinä kävi, että vesi muuttui väriltään ällöttävän kellanruskeaksi jo yhdestä tupakasta. Nestettä nuuhkaissut toimittaja totesi lisäksi ällöttävän hajun.
Niin vain jotkut haluavat muuttaa siistit keuhkonsa surkean sotkuisiksi, ruskean tahman värittämiksi. Erityisen innokkaasti sellaista harrastavat monet nuoret tytöt. Naiset alkavatkin olla enemmistönä tupakoitsijoissa. Sitäkin tasa-arvoon pyrkiminen teettää.
Oire sauhuttelun kasvavasta vastustuksesta on Ylöjärven kaupungin aie kieltää työntekijöiden tupakointi työaikana. Vastaavia päätöksiä on tosin tehty muillakin työpaikoilla. Ylöjärvi menee pitemmällekin. Kaupunki aikoo antaa työhönotossa etusijan tupakoimattomalle, mikäli paikkaan on tasavahvoja hakijoita. Jotkut kutsuvat sellaista terveysterroriksi.
Jaa´a. Tasavahvojen hakijoiden paremmuus on ratkaistu joskus hullummastikin.