Niina Jaakola ja Heikki Mettovaara ovat tupakoineet toista askia päivässä kolmisenkymmentä vuotta. Viime keväänä molemmat pistivät pillit pussiin.
"Ei siinä mennyt kuin toista viikkoa, kun vikinä hengittäessä lakkasi. Nyt saavat naapuritkin nukkua rauhassa, kun yskänpaukutukseni aamutupakalle mennessä loppui", Mettovaara veistelee.
"Eniten pelkäsin painon nousua, mutta aivan turhaan", Jaakola sanoo.
Sauhuttelun lopettamista auttoi osallistuminen Kiimingin terveyskeskuksen tupakkavieroitusryhmään.
"Ryhmästä on saanut valtavasti motivaatiota ja tukea. Tosin itse vedin viimeisen tupakan jo päivää ennen aloitusta, mutta viimeisen viikon aikana poltin kahden, kolmen viikon tupakat", Mettovaara sanoo.
Terveyskeskuksessa keväällä alkanut toiminta on herättänyt innostusta myös vetäjissä.
"Syksyllä alkaa uusi ryhmä, ja toimintaa on tarkoitus jatkaa säännöllisesti vuosittain", sairaanhoitaja Anne Leinonen ja astmahoitaja Tanja Heikkilä kertovat.
Keväällä kokoonnuttiin viisi kertaa. Syyskuussa tavataan vielä kerran.
"Suurin osa lopettamista yrittävistä hyötyy ryhmäohjauksesta. Vain kolme sadasta onnistuu omin päin, mutta vieroitusryhmiin osallistuvista 10-15 sadasta", toteaa professori Kari Reijula Työterveyslaitoksesta.
Kiimingissä ryhmään saatiin osallistujia mini-interventioin, lääkärin vastaanotolla ja puhelinsoitoin.
"Kyllähän se vähän ärsyttikin, kun meni lääkäriin varvasta näyttämään, niin alettiin kysellä tupakoinnista ja puhua vieroituksesta. Saarnauksen puolelle ei saisi mennä", Mettovaara muistuttaa.
Heti alussa ryhmäläisille tehtiin keuhkojen toimintakokeet, mitattiin motivaatiotaso sekä nikotiiniriippuvuuden voimakkuus, joka oli kaikilla ryhmäläisillä vahva.
"Nikotiini on suurin ja vakavin riippuvuuden aiheuttaja, minkä myös tupakkateollisuus on oivaltanut. Siksi nikotiini on avainelementti vieroituksessa", Reijula sanoo. Tupakointi aiheuttaa myös sosiaalista riippuvuutta.
Tupakka on aineyhdiste, joka saavuttaa aivojen mielihyväkeskuksen seitsemän sekuntia savukkeen sytyttämisestä.
"En tiedä muuta ainetta, joka antaisi niin nopeasti mielihyvää. Ensimmäistä kertaa tupakoiva ei koe välttämättä näin, mutta riippuvuus voi syntyä jo muutaman kerran jälkeen, ja ajan kanssa se syntyy geneettisestä alttiudesta riippumatta. Positiivista on se, että halukkaita lopettajia ei koskaan ole ollut niin paljon kuin nyt", Reijula toteaa.
Motivaatiotekijöitä on useita. Joillekin se on raha, jota säästyy keskimäärin 1500-1600 euroa vuodessa. Naiset ovat herkempiä terveysasioille.
"Ryhmään tullessani en ollut kovin motivoitunut. Eräällä kokoontumiskerralla lääkäri näytti keuhkoahtaumatautia sairastaneen potilaan keuhkokuvan. Ajattelin, ei ikinä enää tupakkaa", Jaakola sanoo.
Myös ainainen tupakointitilan etsiminen alkoi kyllästyttää. "Siitä tuli hirveästi stressiä. Juuri missään kun ei enää voi polttaa."
Vieroitusoireista Jaakola selvisi tavallisen purukumin voimalla. "Ei lopettaminen ollut niin hirveää kuin puhutaan. Levottomuuden tunne oli ainoa oire. Tupakkaa tekee yhä joskus mieli, varsinkin ruuan ja kahvin jälkeen, mutta olen pysynyt lujana."
Mettovaaralla vieroitusoireita ei esiintynyt. Hän syö kolme-viisi nikotiinitablettia päivittäin.
Kolme ensimmäistä viikkoa ovat yleensä vaikeimmat. "Tupakoinnista on tullut tuttu ja turvallinen tapa. Koska ihminen on oraalinen nautiskelija, erityisesti yli askin päivässä polttaneiden kannattaa miettiä jotakin tupakan tilalle. Kun samalla kuntoilee, ei painokaan nouse liikaa."
Lopettamispäätös on Reijulan mielestä paras henkivakuutus, jonka voi hankkia. "Askin päivässä polttava elää lopetettuaan keskimäärin kymmenen vuotta pidempään."
Edut näkyvät jo muutamassa viikossa. "Keuhkojen värekarvat heräävät henkiin ja alkavat työntää limaa ulos. Keuhkojen puhdistuessa yskä voi jopa paheta, mutta tilanne menee pian ohi. Samalla kunto nousee. Ihon vanheneminen pysähtyy, ja tuki- ja liikuntaelinvaivat vähenevät, sillä tupakan aineyhdisteet rappeuttavat kehoa."
Suomessa 23 prosenttia miehistä ja 17 prosenttia naisista tupakoi päivittäin.