Nuorison osallistuminen yhteiskunnan toimintaan ja päätöksentekoon on kovassa murroksessa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.
Ilmiö on näkynyt tuntuvimmin juuri nuoren ikäluokan laskevana äänestysaktiivisuutena, mistä poliitikot ovat olleet varsin hädissään.
Useissa eurooppalaisissa tutkimuksissa on ilmennyt, kuinka äänestämisen lisäksi myös vaalikampanjoinnin ja puolueissa toimimisen suosio on hiipunut.
Nuorten yhteiskunnallisen toiminnan vähentymisestä on syytäkin kantaa huolta, mutta tilanne ei ole aivan niin synkkä kuin on uskottu.
Monelta on jäänyt huomaamatta, että nuoret ovat edelleen hyvin kiinnostuneita siitä mitä ympärillä tapahtuu. Ainoastaan toimintatavat ovat muuttuneet.
Nuoret eivät ole aiempien sukupolvien tapaan viehättyneitä perinteisestä kansalaisosallistumisesta puolueiden, yhdistysten ja järjestöjen kautta.
Ei pidä ihmetellä, miksi seurain- ja työväentalojen tilaisuudet eivät tempaa mukaansa. Nouseva päättäjäpolvi edellyttää epämuodollisempia ja ”suorempia” välineitä osallistua. Tällaisia välineitä tarjoaa muun muassa uusi viestintäteknologia.
Oulun yliopiston professorin Vesa Puurosen ja yhteiskuntatieteiden tohtori Kari Saaren toimittamassa Nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen ja oikeistopopulismi -tutkimusraportissa huomautetaan, että internet ja sosiaalinen media ovat yhä tärkeämpiä nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen välineitä.
Perinteisillä poliittisilla toimijoilla onkin haastetta kerrakseen päästä uskottavasti someen ja saada entistä useammat erilaisiin ryhmiin kuuluvat nuoret kiinnostumaan politiikasta. Muuta tapaa tuskin kuitenkaan on kuin pysyä uusien välineiden imussa. Siitä kertoo tutkimusraportin yksi tulos.
Keskiviikkona julkaistun raportin mukaan valtaosa (86 prosenttia) 18–30-vuotiaista suomalaisnuorista pitää internetiä merkittävänä yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavana. Erilaiset nettifoorumit, sähköpostilistat ja Facebookin kaltaiset some-välineet ovat nuorille keskeisiä verkostoitumisen ja kommunikaation väyliä.
Esimerkiksi internet-vetoomuksista on tullut nuorten keskuudessa suosittu uusi kansalaisaktivismin muoto. Niillä halutaan vaikuttaa päätöksentekoon.
Varsin kattava tutkimusraportti perustuu vuosina 2011–2015 toteutettuun kansainväliseen tutkimukseen. Kohteena olivat nuorten yhteiskunnalliset arvot ja asenteet. Aineistoon on koottu nuorison näkemyksiä 14:stä Euroopan maasta.
Raportti antaa varteenotettavan neuvon poliitikoille: heidän tulisi herkistyä kuulemaan nuorten ääntä ja toimimaan vastuullisesti tulevia sukupolvia kohtaan.
Nuorten täytyy tulla kuulluksi politiikassa, jotta he voivat olla osa yhteiskuntaa tasavertaisina kansalaisina vanhempien sukupolvien rinnalla. Vain sillä taataan hyvinvoinnin ja demokratian jatkuvuuden kannalta tärkeä halu osallistua.
Tätä toivovat myös tutkimusraportin nuoret.