Teollisuustuotanto on Suomessa sitkeässä alavireessä. Tilastokeskuksen tuoreiden tilastojen mukaan teollisuustuotanto väheni helmikuussa kuusi prosenttia vuotta aiemmasta. Tammikuusta alamäki on vain jyrkentynyt.
Teollisuustuotanto kilpailijamaissa on viime vuosina ollut myös alavireistä, mutta esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa on päästy Suomea nopeampaan kasvuun.
Talous on pahasti alijäämäinen ja siksi kilpailukykyyn pitäisi saada uutta pontta. Hyvät neuvot ovat nyt kalliit.
Teollisuuden tuotantokapasiteetti laskee yksinkertaisesta syystä. Vienti ei vedä, investoinnit ovat jäissä ja tuotantoa siirtyy halvemman kustannustason maihin.
Vienti sakkaa, kun markkinoilla ei ole kysyntää suomalaisvalmisteisille tuotteille kilpailukykyiseen hintaan.
Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna Suomen teollisuuden rakenne on huomattavasti yksipuolisempi. Siksi metsä- ja elektroniikkateollisuuden murroksella on ollut Suomelle niin katastrofaaliset seuraukset.
Kun vienti ei vedä, kansantaloudella on entistä vähemmän liikkumavaraa. Ennen vuoden 2008 romahdusta edeltäneeseen tasoon on vielä pitkä matka, sillä talouskasvu on tuskallisen hidasta.
Suomen taloudella meni 2000-luvun alkuvuosina poikkeuksellisen lujaa. Silloin luotu vauraus on mahdollistanut sen, että tuotannon ja viennin romahtaminen ei kaikesta huolimatta ole syössyt Suomea perikatoon.
Elämisestä ei ole tarvinnut tinkiä kovin paljon viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Pitemmän päälle näin ei voi kuitenkaan jatkua, ellei vientituotanto kasva ja kilpailukyky kohene.
EU-komissio antaa tuoreessa talouskatsauksessaan Suomelle vakavan varoituksen sanan useammasta asiasta.
Keskeinen haaste liittyy kilpailukykyyn. Kotoisessa keskustelussa on syytelty korkeita palkkakustannuksia ja huonoa johtamista. Komissio löytää muitakin puutteita.
Kilpailukykyä voitaisiin parantaa, jos merkittävät tutkimus- ja tuotekehityspanostukset tuottaisivat hedelmää. Prosessin loppupäässä pitäisi olla nykyistä useammin vientikelpoisia lopputuotteita.
Tuotantorakenteen monipuolistaminen ja tuotteistaminen parantaisivat kilpailukykyä. Yritysten pitäisi rohkeasti kehittää uusia lopputuotteita ja markkinointia. EU-komissio neuvoo Finnveraa ja Tekesiä tukemaan nykyistä enemmän pienten kasvuhakuisten yritysten markkinoille pääsyä.
Komissio korostaa maltillisen palkkakehityksen merkitystä. Yksikkötyökustannusten kasvu on paikoitellen ylittänyt tuottavuuden kehityksen. Jatkossa tuottavuuden kasvu ja palkkamaltti pitäisi kytkeä yhteen.
Komissio muistuttaa myös tuotannon energiaintensiivisyydestä, kansalaisten ja yritysten velkaantumisesta, pankkisektorin keskittymisestä ja väestön ikääntymisestä, jotka kaikki ovat riskitekijöitä.
Komission huolenaiheet eivät ole yllättäviä ja uusia. Tauti on tiedossa, nyt vain lääke pitää annostella oikein, ettei potilas kuole.