"Koko muun kuntakentän on seurattava sairaanhoitajia tuloksellisuuden parantamisessa ja paikalliseen järjestelyerään sidotussa palkkaratkaisussa", sanoo Husin toimitusjohtaja Kari Nenonen.
Hän kehuu Tehyn sopimusta työnantajan kannalta hyväksi. Koko kuntakentän sopimus taas on "ihan liian kallis".
Jatkossa kaikkien tulisi Nenosen mielestä seurata uutta palkkalinjaa.
"Kuntasektorilla pitää ansaita palkankorotukset. Työmarkkinat muuttuvat ja kuntataloudet kiristyvät niin, että on pakko hyväksyä se tosiasia, että pitää pystyä toimimaan entistä tehokkaammin ja tuottavammin, jotta tässä maassa on palkanmaksuvaraa."
Nenonen lisää, että silloin kun vaatimukset kasvavat työntekijäpuolella, niiden on kasvettava myös myös työnantajalla. "Tulevaisuudessa korotukset täytyy sitoa siihen, että tulee lisää tehokkaampaa palvelukykyä. Toivon, että seuraavan kerran kun käydään neuvotteluja, sovitaan myös siitä, millä korotukset ansaitaan."
Tehyn työtaistelun kaltaiseen tilanteeseen maassa ei pidä Nenosen mukaan enää ajautua. "Pelisääntökeskustelu pitäisi käydä nopeasti. Kävimme jo sellaisella rajalla, johon ei enää koskaan suomalaisessa sopimusyhteiskunnassa pitäisi joutua."
Nenosen mielestä kaikkien osapuolten tulisi mennä peilin eteen ja vakavasti miettiä, halutaanko ylläpitää suomalainen sopimusyhteiskunta.
Yhtä synkkinä kuin Sitran yliasiamies Esko Aho Kari Nenonen ei terveydenhuollon näkymiä pidä. Ahon mukaan terveydenhuolto ajautuu vuonna 2011 pahaan kriisiin. Nenosen mukaan ollaan "vain" kriisiytymässä.
Ongelmaksi muodostuu se, että huoltosuhde muuttuu niin radikaalisti. "Työmarkkinoilta poistuu väkeä, uutta tulee vähemmän ja sen arvot ovat toisentyyppiset. Tämä näkyi Tehyn työtaistelussa. Nuorten joukko oli kovimmin asennoitunut."
Nenosen mielestä Suomen perusjärjestelmä, vahvat julkisesti tuotetut peruspalvelut ja sen rinnalla yksityiset palvelut, on hyvä. "Jatkossa pitää vain vähemmällä porukalla saada enemmän aikaan. Palvelujen hinnat on pidettävä kohtuullisina ja niiden saatavuus joka puolella maata on taattava."
Nenosen mielestä on kynnyskysymys, että palvelut eivät ole varallisuudesta tai asuinpaikasta kiinni. "Jos näin tapahtuu, tulee nopeasti paljon syrjäytyneitä. Siihen meillä ei ole varaa."
"On turha kuvitella, että edessä olevista haasteista selvitään entistä pienemmällä verorasituksella", Nenonen sanoo.
Jos valtio vetäytyy rahoitusvastuusta ja kunnat joutuvat keräämään rahat itse, eteen tulee yksi iso mutta: miten pitää heikoimmat kunnat kelkassa. Nyt tämä hoituu valtion tasausjärjestelmällä.
"On huolehdittava, että valtakunnallinen tasausjärjestelmä on olemassa. Perusturva on taattava kaikkialla", Nenonen sanoo. Se edellyttää hänen mukaansa, että uskalletaan käydä keskustelua sekä kunta- että palvelurakenteiden muuttamisesta.
Nenonen istuu työryhmässä, jossa mietitään kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolain yhdistämistä uudeksi terveydenhuoltolaiksi. Tavoite on luoda saumaton palveluketju ja purkaa päällekkäisyydet.
"Kuntien kantokyky ei kerta kaikkiaan riitä. Tarvitaan palvelukokonaisuutta ja leveämmät hartiat." Nenosen mukaan silti tarvitaan myös alueellisesti räätälöityjä malleja.