Toisen valtiovarainministerin Ulla-Maj Wideroosin (r.) mukaan valtion ja kuntien palveluiden keskeinen tavoite 2000-luvulla on palveluiden nykyistä parempi laatu.
Hän patistaa julkista sektoria tuottavuuden lisäämistalkoisiin, jotta Suomi selviäisi lähivuosina ikääntyvästä väestöstään. Kun määrärahat eivät kasva, mutta palveluiden kysyntä kasvaa, jää tuottavuuden nostaminen ainoaksi keinoksi.
"Tutkimusten ja selvitysten perusteella muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja opetuspalveluiden tuottavuus voisi kasvaa 10-20 prosenttia, jos kaikki palveluntuottajat toimisivat yhtä tehokkaasti kuin tämän hetken tehokkaimmat", painotti Wideroos tiistaina julkisen sektorin laatukonferenssissa Helsingin Kuntatalolla.
Keinoja tuottavuuden nostoon ovat vanhojen rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen sekä tietotekniikan käytön lisääminen.
Julkisten menojen iso säästökohde löytyy myös julkisista hankinnoista. Suomessa julkisen sektorin hankintojen arvo on noin 11 miljardia euroa vuodessa. Se on noin kolmannes julkisen sektorin käyttömenoista.
"Hankintatointa tehostamalla voidaan saavuttaa noin 25 prosentin säästö varsinaisissa hankintakustannuksissa. Hankintojen hallintomenoja voidaan vähentää jopa 60 prosenttia", huomautti Wideroos.
Talous- ja henkilöstöhallinnossakin on Wideroosin mukaan kymmenien prosenttien tehostamisvara.
"Tehokkuus syntyy viime kädessä inhimillisistä voimavaroista, osaamisesta, hyvästä työn organisoimisesta, hyvästä johtamisesta sekä tieto- ja viestintäteknologian innovatiivisesta soveltamisesta", painotti Wideroos.
Tietotekniikalla
myös sekasotkua
Teknillisen korkeakoulun professori Paul Lillrank varoitti siitä, että Suomessa eletään joissakin organisaatioissa tietotekniikan lumoissa ja uskotaan, että se ratkaisee kaiken. Hän muistutti 1980-luvun Japanista, jonka uskottiin nousevan tietotekniikallaan koko maailman valtiaaksi, mutta toisin on käynyt.
"Suomessa on esimerkiksi noin 130 potilastietojärjestelmää, joista suurin osa ei keskustele keskenään. Se on skandaali! Tietotekniikalla voidaan automatisoida hallintoa, mutta järki pitää olla mukana. Sekasotkun automatisointi luo automaattista sekasotkua", kritisoi Lillrank.
Hän kehotti miettimään ensin kokonaisuuden vaikka ruutupaperilla. Vasta sen jälkeen tulee tietotekniikan vuoro.
Lillrankin mukaan yrityksistä esimerkiksi Nokia on toiminut tietotekniikan kanssa niin kuin pitääkin eli yhtiön toiminta on sopeutunut tietojärjestelmään.