Helsinki Sopimussuunnittelija Flextronics ODM Finlandin ilmoitus yt-neuvotteluista tarkoittaa sitä, että myös asiantuntijatehtävät muuttavat yhä helpommin muille maille. Liike kohti kasvumarkkinoita on vääjäämätöntä, mutta samalla seurausta Nokian hinnanalennuksista, arvioi Toimihenkilöunionin TU:n puheenjohtaja Ilkka Joenpalo.
Kun Perlos ilmoitti tuotannon lopettamisesta Ylöjärvellä, selvisi, että osavalmistajaa hätisteli suomalainen suurtekijä. Nokia oli tuolloin alentanut kännyköiden hintoja jopa kolmanneksella. "Suomalaiset osavalmistajat eivät hintakilpailussa pysy mukana", Joenpalo viittaa taseanalyysiin.
"Minulla on usko tekniikan voimaan", hän silti luottaa. "Pitää olla riittävästi panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen, että voidaan luoda uutta kysyntää palveluille ja markkinoille, joiden tekijät ovat Suomessa."
Suomi ei säästy maailman muutokselta
Kun tullirajat ovat auki ja pääomaliikkeet vapaat, tuotanto siirtyy kasvun perässä. "Meidän pitää pystyä muuttamaan meidän orientaatiota niin, että se on kannattavaa täällä ja hyödyttää muualla tapahtuvaa tuotantoa", vaatii tutkija Paavo Suni Etlasta.
Nokiastakin on enää vain pieni, mutta tärkeä osa Suomessa, Suni muistuttaa. Eli monikansallisen firman ydintoimintojen sijoitus ja tasapainotus voi olla vain tahdosta kiinni.
Suunnittelun siirtyminen muualle on yleismaailmallinen ilmiö, jolta Suomi ei voi säästyä, tietää myös johtaja Jussi Mustonen Elinkeinoelämän Keskusliitosta. "Sille ei mahda mitään."
"Aivan strateginen ydintutkimus halutaan pitää omissa käsissä, mutta kullekin markkinalle tyypillistä soveltavaa tutkimusta siirtyy. Siellä on erittäin hyvin koulutettua motivoitua ja asiantuntevaa porukkaa paikan päällä", hän selittää Aasian imua.
"Ei kaikki ole menetetty", Mustonenkin painottaa. "T&k-panostusta on jatkuvasti tarve pitää korkealla. Sitä voidaan korostaa yhä enemmän."
"Ensi kertaa globalisaation historiassa Suomi saattaa olla häviäjänä", varoittaa erityisalojen työntekijäliiton Erton puheenjohtaja Antti Rinne.
Erto ja työnantajien Tietoalojen liitto ovatkin vasta keväällä käärineet hihat. "Meillä on käynnissä prosessi, jossa yritetään löytää yhteisesti keinoja sille, miten saadaan syntymään Suomeen uutta työtä lisäävää toimintaa", Rinne kertoo.
Rinteen mukaan eri toimialojen, kuten tietotekniikan, teollisuuden ja kaupan välillä on aivan liian vähän yhteistä kosketuspintaa. Siksi tarvitaan foorumeja, joissa toimialat kenttäväestä alkaen tapaisivat ja keskustelisivat laajemmin keskenään tulevaisuuden näkymistä ja tarpeista. "Että esimerkiksi teollisuuden tarpeista lähtien syntyisi uutta tietoteknistä tuotantoa ja toisinpäin, miten tietotekniikkaa voitaisiin hyödyntää entistä enemmän esimerkiksi metalliteollisuudessa", Rinne ehdottaa.
"Valtiovallan pitäisi olla paljon tehokkaammin mukana miettimässä, että kehitystä johdettaisiin koordinoidusti eri toimialoilla. Ei tämä ole vain tietoalan ja ict-sektorin ongelma. Tutkimustoiminta on hirveän hajautettua, jos toivotaan läpimurtohankkeita", Rinne valittaa.
Kaikenkaikkiaan 35 000 ihmistä työllistävällä tietotekniikan palvelualalla tilanne ei ole vielä dramaattisen huono. Nuoren buumialan työmarkkinat vain ovat normalisoitumassa, Rinne arvioi. Yli puolet alan työntekijöistä on yhä järjestäytymättä.
Rinne ennakoi myös hyviä uutisia. TietoEnatorin 110 henkeä koskevat yt-neuvottelut laukeavat säikähdyksellä, vaikka neuvottelujen lisäaika päättyy vasta elokuun lopulla.