Parikymppiset kaverukset Mats Söderlund ja Niklas Wahrman ihastelivat muutama vuosi sitten netistä löytyvää englanninkielistä, nykykielen sanakirjaa urbandictionary.com.
Nämä nykypäivän agricolat alkoivat ihmetellä, miksei vastaavaa slangi-abc:tä löydy suomeksi.
Ja koska tällaista perusopusta ei mistään löytynyt, niin sellainen piti tehdä itse. Ei rahasta, vaan rakkaudesta suomen kieleen.
"Ajatus oli, että samaan paikkaan voisi kerätä enemmän tai vähemmän tunnettuja slangisanoja", Söderlund kertoo.
Syksyllä 2007 avatussa urbaanisanakirja.com -osoitteessa on tällä hetkellä noin 20 000 slangisanaa määritelmineen. Lisää sanoja tulee koko ajan. Sivuilla surffailee viikoittain yli 10 000 kävijää.
Söderlund ja Wahrman ovat vastuussa vain murto-osasta sivuston sanoista, sillä urbaani sanakirja täyttyy ja pysyy ajan tasalla käyttäjien aktiivisuuden ansiosta.
"Nettisivulle voi rekisteröityä nopeasti ja ilmaiseksi. Sanakirjassa on hyvät hakukoneet, josta voi hakea sanan määritelmää tai itse sanaa. Jos sanaa ei löydä, niin sitten voi itse kirjoittaa sivustolle uuden slangisanan ja sen määritelmän", Söderlund opastaa.
Sanojen ja ilmaisujen lisääjät saavat myös, sillä niille annetaan kärkkäästi joko kiittävää palautetta tai tyrmätään täysin turhanpäiväisinä tilantäytteinä.
Käyttäjät nuorista seniorikansalaisiin
Suuri osa slangisanakirjan käyttäjistä eksyy ensimmäistä kertaa sivustolle, kun vastaan tulee jokin outo suomenkielinen ilmaisu. Hakukone tarjoaa usein Urbaania sanakirjaa ensimmäiseksi vaihtoehdoksi, eli sivusto on päässyt suomalaisten slangisanojen suhteen Wikipedian asemaan.
Sanakirjan käyttäjille osoitetun kyselyn perusteella tyypilliset sanakirjan kävijät ovat teini-ikäisistä nuoriin aikuisiin olevia 13-20-vuotiaita kaupunkilaisia.
"Sivusto sopii nuorille, joista on hauskaa käyttää värikästä kieltä ja jotka tykkäävät keksiä mitä ihmeellisimpiä määritelmiä sanoille. Toisaalta sivuilla on myös pieni osa seniorifoorumin kautta tulevia iäkkäämpiä käyttäjiä, jotka saavat sanakirjan avulla ehkä selvää mitä koodikieltä lapset tai lastenlapset oikein puhuvat", Söderlund nauraa.
Söderlundin mukaan myös kielten ammattilaiset ovat hyödyntäneet sivuilta löytyviä nykysuomen helmiä
Pahimmat herjat karsitaan
Alapää- ja viinahuumori kukkii netissä, niin myös slangisanakirjassa.
Tämä on paitsi netin myös nykykielen piirre, jolle verkko-osoitteen ylläpitäjät eivät voi mitään.
Kaikkein rivoimmat ja päättömimmät jutut sivuilta sen sijaan karsitaan. Myös rasistiset ilmaisut ja suoranaiset herjat saavat selkeän porttikiellon.
"Olemme aika tarkkoja syrjinnän suhteen. On ihan eri kirjoittaa siitä, mitä jokin sana tarkoittaa kuin käyttää jostakin herjaavaa ilmaisua. Alussa meillä oli hieman ongelmaa tämän erottelun suhteen, mutta nyt olemme puuttuneet asiaan. Myös käyttäjät pystyvät valvomaan, mitä sivuille lisätään ja ilmoittamaan meille sopimattomuuksista."
Painettu kirja
haaveena
Nettisanakirjan valttina on nopeus ja tuoreus. Uudet termit päivittyvät sivustoille lähes välittömästi, kun joku rekisteröitynyt kävijä niihin törmää.
Onkin hieman yllättävää, että Urbaanin sanakirjan ylläpitäjä myöntää haaveilevansa painetusta slangisanaopuksesta.
"Emme ole törmänneet kunnon kattaviin, painettuihin nykyslangin sanakirjoihin. Stadin slangista ja eri alueiden murteista on omia sanakirjoja, mutta yleisteosta ei ole ainakaan meidän käsiimme osunut."
"Meidän ajatuksenamme onkin, että jossain vaiheessa Urbaanin sanakirjasta julkaistaisiin ihan kunnon painettu versio. Siinä olisi sanoja eri elämänalueilta, uusia ja vanhoja ilmaisuja, murreilmaisuja. Mutta tosiasiahan on, että netissä on paljon helpompi seurata kielen uusimpia ilmiöitä", Mats Söderlund myöntää.
www.urbaanisanakirja.com