Oulu
Filosofian tohtori, tutkija Anna Kortelaisen (s.1968) piti olla eilen keskiviikko-iltana Oulun taidemuseossa luennoimassa aiheesta Vatsatanssijattaria ja Sammon samuraita. Orientti ja Japani 1800-luvun lopun suomalaisessa taiteessa. Luento kuitenkin peruuntui Kortelaiselle tulleen esteen vuoksi ja siirrettiin keskiviikoksi 29.1.
Eilen paljastui tuo "este." Anna Kortelainen vastaanotti Helsingissä Tieteen päivillä Vuoden tiedekirja -palkinnon, 3 500 euroa, taidehistorian väitöskirjastaan Albert Edelfeltin fantasmagoria: nainen, "Japani," tavaratalo.
Kortelaisen väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa syksyllä 2002. Sen aiheena on taidemaalari Albert Edelfeltin (1854-1905) 1800-luvun jälkipuoliskon taiteen "Japani" eli maalauksissa esiintyvät japanilaisaiheiset esineet ja interiöörit. Kortelainen liittää perusteemansa Edelfeltin persoonaan, hänen maalaustensa naismalleihin ja laajemminkin teollistuvan Ranskan ja Suomen mielikuvaan japanilaisuudesta, itäisiin merkkeihin ja kuviin taiteessa, interiööreissä ja koriste-esineissä.
Löytöretki Pariisiin
Vuoden tiedekirja -palkinnon myöntää vuosittain (alkaen 1989) Tieteellisten seurain valtuuskunta yhdessä Suomen tiedekustantajien liiton kanssa. Palkinnon tarkoituksena on tuoda esiin ansiokasta tutkimuskirjallisuutta. Tämänvuotiseen valintaraatiin kuuluivat professori Markku Löytönen, professori Ilkka Niiniluoto ja professori Terttu Vartiainen. Alkuaan 70 kirjaehdokkaasta loppukilpaan ylsi seitsemän. Näiden joukosta Kortelaisen väitöskirja arvioitiin parhaimmaksi.
Palkintoraadin mukaan Anna Kortelaisen väitöskirja on kiehtova historiallinen löytöretki 1800-luvun jälkipuoliskon Pariisiin, jossa Albert Edelfelt on muiden "japanistien" kanssa välittämässä japanilaisia vaikutteita länsimaiseen kulttuuriin. Teos osoittaa herkästi ja havainnollisesti, miten "kuvitteellinen" Japani yhdistyi modernin aikakauden tavaratuotantoon, johon liittyi massatuotettujen esineiden aistillinen lumo eli "fantasmagoria."
Edelleen palkintoraadin mukaan Kortelainen vertailee valaisevalla tavalla Edelfeltin maalauksia muihin aikakauden taiteilijoiden avainteoksiin. Hän jäljittää maalausten viuhkojen ja tekstiilien alkuperän pariisilaiseen tavarataloon, naisten valtakuntaan, jonka asiakas Edelfelt oli.
Palkintoraati kiittää Kortelaista esityksensä taitavasta rakentamisesta, kirjoittamisesta ja kuvittamisesta.
"Niukoista lähtökohdista käsin hän pala palalta loihtii esiin runsaudessaan hämmentävän kokonaiskuvan aikakauden taiteilijaelämästä, malleista, salongeista, tavarataloista, keräilijöistä, maalauksista, koriste-esineistä, sisustuksesta, kitschistä ja erotiikasta. Yhdistämällä taidehistorian tutkimusmenetelmiin rohkean naisnäkökulman ja Walter Benjaminin kulttuurifilosofian Kortelainen onnistuu erinomaisesti lisäämään japanismia koskevaa tieteellistä ymmärrystä," raati tiivistää.
