Kielteisesti ajattelevat miehet liikkuvat vähemmän aikuisina, selviää tuoreesta Jyväskylän yliopiston ja Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan kielteisiin tunteisiin, kuten turhautumiseen ja epämukavuuteen taipuvaiset liikkuvat vähemmän.
Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, onko temperamentilla roolia aikuisten liikunta-aktiivisuuden selittäjänä. Liikuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Jenni Karvonen kertoo, että tutkimuksen perusteella luontainen reaktio aistiärsykkeisiin liittyy liikunnan harrastamiseen aikuisena.
– Tutkimuksessamme naiset, jotka havaitsevat herkästi erilaisia ympäristön yksityiskohtia ja niiden vaikutuksen omiin tunnetiloihinsa, liikkuvat vapaa-ajallaan useammin. Sama herkkyys oli miehillä yhteydessä runsaampaan kuormittavan liikunnan harrastamiseen ja säännölliseen luonnossa liikkumiseen, Karvonen kertoo.
Miehillä kielteisten tunteiden kokeminen yhdistyi tutkimuksen mukaan vähäisempään liikunnan määrään ja säännölliseen penkkiurheiluun.
Temperamentti on synnynnäinen ja melko pysyvä reagonti- ja käyttäytymistapojen kokonaisuus. Se tulee sille esimerkiksi siinä, miten erilaiset aistiärsykkeet vaikuttavat ihmiseen ja tämän mielialaan.
Temperamentin ilmeneminen muokkautuu ympäristöstä saatujen kokemusten kuten kasvatuksen myötä.
– Muokkaustyön tuloksena syntyy persoonallisuus, jonka on osoitettu olevan yksi keskeinen aikuisiän fyysistä aktiivisuutta ohjaava tekijä.
Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin persoonallisuuden piirteiden yhteyksiä aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen. Tutkimuksessa selvisi, että piirteiden ja temperamentin yhteydet liikunnan harrastamiseen olivat erilaisia naisten ja miesten välillä.
– Tulostemme perusteella naisia ja miehiä olisi temperamentti- ja persoonallisuustutkimuksessa aihetta tutkia nykyistä useammin erillään, Karvonen pohtii.
Karvosen mukaan tuoreita tutkimustuloksia voisi hyödyntää esimerkiksi suunnittelemalla entistä yksilöidympää liikuntaneuvontaa. Luontaisten taipumusten tunnistamisesta voi olla apua sopivan liikuntatahdin ja -muodon löytämisessä.
Tutkimus perustuu vuodesta 1968 lähtien samoja henkilöitä seuranneen Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen aineistoon. Tutkimuksessa hyödynnettiin tutkimuksen kahta viimeisintä tiedonkeruuvaihetta, joiden aikana tutkittavat olivat 42- ja 50-vuotiaita.
Tutkimus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa PATHWAY-hanketta, joka tarkastelee persoonallisuuden ja fyysisen aktiivisuuden välisiä yhteyksiä keski-ikäisillä ja vanhoilla ihmisillä. JYLS-tutkimusta rahoittaa lisäksi Suomen Akatemia.