Oulussa on tuoreen tutkimuksen perusteella yhteensä 11 kaupunginosaa, joihin huono-osaisuus on kasautunut. Tulos käy ilmi Turun kaupungin hankkeena tehdystä tutkimuksesta.
Oulussa huono-osaisia kaupunginosia ovat Kaukovainio, Tuira, Taskila-Toppila, Välivainio, Pyykösjärvi-Puolivälinkangas, Rajakylä, Rusko, Martinniemi, Yli-Ii, Ylikiiminki ja vuoden alussa Iihin liittynyt Jakkukylä.
Kalevan lukijat äänestivät nyt huono-osaisten kaupunginosien listalle päätyneen Tuiran Oulun parhaaksi kaupunginosaksi viime vuoden toukokuussa. Tuira sai kaikkiaan 663 ääntä yhteensä noin 11 000 annetusta äänestä. Myös Kaukovainio oli lukijoiden suosiossa ja se sijoittuikin äänestyksessä viidenneksi.
Oulu erottui muista kuudesta suurimmasta kaupungista selvästi huono-osaisten kaupunginosien määrällä. Seuraavaksi eniten huono-osaisia alueita oli Turussa, jossa niitä oli yhteensä seitsemän. Tampereella alueita oli viisi, Helsingissä neljä, Vantaalla yksi ja Espoossa ei yhtään.
Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala kertoi Iltalehdelle yllättyneensä tutkimuksen tuloksesta. Hän pitää Oulun ongelmana sitä, että kaupungissa on suhteellisen korkea 16 prosentin nuorisotyöttömyys, kun yleinen työttömyysprosentti on 10,8.
Laajalan mukaan asia otetaan esille kaupungin johtoryhmässä heti ensi vuoden alussa.
Tutkimuksessa selvisi myös, että huono-osaisilla alueilla asuvat henkilöt kokivat onnettomuutta yhtä usein riippumatta siitä, olivatko he työelämässä vai työttömiä. Onnettomuudella tarkoitetaan tutkimuksessa sitä, että ihmiset kokevat vähäistä onnellisuutta.
Toimeentulotukiasiakkuus periytyy
Tutkimuksessa selvitettiin myös huono-osaisuuden ylisukupolvisuutta. Tutkimus osoittaa, että huono-osaisuus periytyy usein vanhemmilta lapsille.
Pelkästään vanhempien köyhyys ei riitä ennustamaan lapsen huono-osaisuutta, mutta vanhempien työttömyys, koulupudokkuus ja toimeentulotuen asiakkuus lisäsivät lasten todennäköisyyttä kokea vastaavaa huono-osaisuutta myöhemmin elämässään.
Tutkimuksen mukaan esimerkiksi ylisukupolveutuvan koulupudokkuuden taustalla voi olla se, että vanhemmilta välittyy lapsille arvoja ja asenteita, jotka eivät tue opiskelua.
Tutkimuksessa käy myös ilmi, että toimeentulotuen asiakkuus periytyy vahvemmin vanhemmilta lapsille kuin muu huono-osaisuus.
Kaupunginosien huono-osaisuutta tutkiessa otettiin huomioon alueiden työttömyys- ja köyhyysaste sekä kouluttamattomien osuus aikuisväestöstä. Tutkimuksessa hyödynnettiin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemää Alueellista terveys- ja hyvinvointi -kyselyä vuosilta 2012-2015 sekä THL:n Youth Trajectories -rekisteriaineistoa, joka kattaa neljänneksen vuosina 1980-1986 syntyneistä henkilöistä.