Laaja kansainvälinen tutkimus kyseenalaistaa verenpaineen nykyhoidon. Suomessakin hoitosuositukset arvioidaan uudelleen ja uusi versio Käypä hoito -suosituksesta saadaan jo tämän syksyn aikana, sanoo suositusta valmistelevan työryhmän puheenjohtaja Antti Jula Kansanterveyslaitokselta. Hän ei kuitenkaan suhtaudu viikonvaihteessa julkaistuihin Ascot-tutkimuksen tuloksiin varauksetta.
Nykyisen Käypä hoito -suosituksen mukaan verenpaineen ensisijaisena hoitona ovat beetasalpaajat ja diureetit. Tutkimuksen mukaan kalsiumsalpaajan ja ACE-estäjän yhdistelmähoidolla kokonaiskuolleisuus väheni 11 prosentilla ja sydänkuolleisuus lähes neljänneksellä perinteiseen beetasalpaaja-diureettihoitoon verrattuna. Lisäksi tutkitulla lääkeyhdistelmällä hoidetuilla potilailla havaittiin aivohalvauksia ja aikuistyypin diabetesta merkittävästi vähemmän kuin verrokkiryhmällä.
Julan mukaan tutkimusta on kuitenkin tulkittu väärin ja annettu jopa sellainen kuva, että vanhoja lääkkeitä ei pitäisi käyttää lainkaan. Tutkimus ei osoita, että diureetti toimisi huonosti. Päinvastoin useiden tutkimusten mukaan se toimii pieninä annoksina käytettynä erittäin hyvin sekä yksin että yhdessä esimerkiksi ACE-estäjän kanssa. Itse asiassa sitä pitäisi hänen mielestään käyttää jopa nykyistä enemmän.
Useimmat potilaat joutuvat käyttämään vähintään kahta verenpainelääkettä ja silloin diureetti on toinen näistä. Sen sijaan beetasalpaajia pitäisi käyttää lähinnä potilailla, joilla jo on sepelvaltimotauti. Tosin beetasalpaajiakin on erilaisia ja nyt julkaistussa tutkimuksessa vertailulääkkeenä käytetty valmiste on ehkä kaikkein tehottomin, arvioi Jula.
Verenpaineen täsmähoitoa kehitetään
Lähes puoli miljoonaa suomalaista saa Kelan korvaamaa lääkehoitoa verenpaineeseen. Verenpaineen taustalla on monenlaisia syitä ja tarjolla on laaja arsenaali verenpainelääkkeitä. Lääkitys valitaan kuitenkin usein melko umpimähkään.
Potilaat reagoivat lääkkeisiin eri tavoin. Joku hyötyy lääkkeestä, joka jollakin toisella voi jopa pahentaa tautia. Lääkäri voi joutua arvaamaan, mikä lääkeyhdistelmä potilaalle parhaiten sopisi, sanoo professori Kimmo Kontula Helsingin yliopiston Biomedicumista.
Lääketieteen muotisuuntaus farmakogenomiikka pyrkii selvittämään, miten perimältään erilaisille ihmisille pystytään valitsemaan tehokkain lääkitys ja minimoimaan sivuvaikutukset. - Jo tällä hetkellä pystymme tarjoamaan täsmälääkehoitoa muutamalle potilaalle, sanoo Kontula.
Kontulan Genres-tutkimus selvittää, miten potilaan omat geenit selittävät verenpainelääkkeiden vaihtelevaa tehoa. Tutkimuksessa on mukana 200 miestä, jotka joutuivat pitämään verenpainemittaria jatkuvasti mukanaan. Kaikkia puolta miljoonaa potilasta ei kuitenkaan tarvitsisi tutkia yhtä raskaasti. Jos potilaat pystyttäisiin tyypittämään, oikean lääkityksen valinta olisi vastaisuudessa sekä helppoa että halpaa, arvelee Kontula.
Taipumus verenpaineeseen on selkeästi perinnöllistä. Jos molemmilla vanhemmilla on verenpainetauti, jälkeläisen riski on 45 prosenttia, jos kummallakaan vanhemmalla ei sitä ole, riski on vain kolmen prosentin luokkaa. Jos toisella vanhemmalla on verenpainetauti, riski on 28 prosenttia, sanoo Kontula.