Tuore tut­ki­mus: Joka kolmas koira kärsii ää­niar­kuu­des­ta, ei-toi­vo­tus­sa käyt­täy­ty­mi­ses­sä eroja rotujen välillä – "Yksi suu­rim­pia eroja löytyi vie­rai­den ih­mis­ten pe­los­sa"

Koirien ei-toivottua käyttäytymistä on esimerkiksi ääniarkuus, aggressiivisuus ja eroahdistus.

Koirarotujen välillä on eroa siinä, millaista ei-toivottua käytöstä koirilla esiintyy. Kuvan koira ei liity tapaukseen. Arkistokuva.
Koirarotujen välillä on eroa siinä, millaista ei-toivottua käytöstä koirilla esiintyy. Kuvan koira ei liity tapaukseen. Arkistokuva.
Kuva: Moilanen Jukka-Pekka

Kaikilla koiraroduilla esiintyy ei-toivottua käyttäytymistä kuten ääniarkuutta, aggressiivisuutta ja eroahdistusta. Niiden esiintymisissä on kuitenkin suuria eroja koirarotujen välillä.

Tämä käy ilmi tuoreesta suomalaistutkimuksesta, jossa on hyödynnetty lähes 14 000 koiran aineistoa. 

Helsingin yliopiston professorin Hannes Lohen mukaan suurella osalla suomalaisista lemmikkikoirista esiintyy jonkinlaista ei-toivottua käyttäytymistä. Yleisin ei-toivottu piirre on ääniarkuus eli ukkosen, ilotulituksen tai laukausten pelko. Sitä esiintyi joka kolmannella koiralla.

Tutkimusryhmä selvitti yhteensä seitsemän ei-toivotun käyttäytymispiirteen yleisyyttä.

Ääniarkuuden lisäksi yleistä oli arkuus, joka tarkoittaa ihmisten, muiden koirien ja vieraiden paikkojen pelkoa. Useat koirat pelkäsivät myös erilaisia alustoja ja korkeita paikkoja.

Muuta ei-toivottua käyttäytymistä olivat keskittymiskyvyttömyys ja impulsiivisuus, pakkomielteinen käyttäytyminen, aggressiivisuus sekä eroahdistus.

Rotujen välillä eroja

Ei-toivottuja käyttäytymispiirteitä vertailtiin viidentoista vastauksia eniten keränneiden rotujen välillä. Lohen mukaan ongelmat olivat varsin rotutyypillisiä.

– Esimerkiksi bordercollieilla havaittiin enemmän pakonomaista tuijottamista ja valojen tai varjojen saalistamista, jotka olivat harvinaisempia kaikilla muilla roduilla.

Yksi suurimpia rotujen välisiä eroja löytyi vieraiden ihmisten pelossa. Arin rotu on espanjanvesikoira ja rohkein staffordshirenbullterrieri.

– Niiden välillä oli 18 kertainen ero pelon esiintyvyydessä, kertoo väitöskirjatutkija Milla Salonen.

Tietoa myös ihmismielen ongelmiin

Tutkimuksessa selvitettiin myös piirteiden välistä yhteyttä. Esimerkiksi arkuus ja aggressiivisuus esiintyy usein yhdessä. Lisäksi impulsiivisuuden, pakkomielteisen käyttäytymisen ja eroahdistuksen välillä oli yhteys.

– Ihmisillä pakko-oireinen häiriö ja aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö (ADHD) esiintyvät usein yhdessä, mutta samaa ei ole ennen havaittu koirilla, Salonen sanoo.

Käyttäytymistutkimuksella pyritään lisäämään koirien hyvinvointia. Monet ei-toivotut käyttäytymispiirteet, kuten arkuus ja ääniarkuus voivat aiheuttaa koirille voimakasta stressiä. Käyttäytymisongelmat saattavat johtaa jopa koirasta luopumiseen.

Tutkimusryhmän käyttäytymistutkimuksen toinen tavoite on pyrkiä ymmärtämään ihmisen mielenterveysongelmien taustaa. Koira on fysiologisesti ja käyttäytymiseltään samankaltainen ihmisen kanssa. Lisäksi koirilla esiintyy luontaisesti ei-toivottua käyttäytymistä ja koirat jakavat saman, monimutkaisen ja sosiaalisen ympäristön ihmisten kanssa.

– Tämän tutkimuksen ja aineiston pohjalta jatkamme työtä selvittääksemme, miten hyvä mallilaji koira on ihmisten mielenterveysongelmien tutkimukselle. Aiemmat geenitutkimuksemme ovat viitannet samoihin geenialueisiin ainakin pelon osalta, Lohi kertoo.