Etätyötä on pidetty yhtenä tapana vähentää työmatkaliikennettä ja ympäristön kuormitusta. Juuri valmistunut tutkimus kertoo toista. Niin sanotuista etätyöläisiä on viitisen prosenttia työssäkäyvistä ja heistä vain noin viidesosa työskentelee kotoaan yhden päivän viikossa.
Etätyötä on pidetty yhtenä tapana vähentää työmatkaliikennettä ja ympäristön kuormitusta. Juuri valmistunut tutkimus kertoo toista. Ns. etätyöläisiä on viitisen prosenttia työssäkäyvistä, 102 000 työntekijää, ja heistä vain noin viidesosa työskentelee kotoaan vähintään yhden päivän viikossa.
Muut etätyöläiset käyvät työpaikalla päivittäin. He eivät ole saaristomökissä asuvia maalle muuttaneita, vaan suuri osa heistä asuu yllättäen Helsingin ja Tampereen alueella. Tutkijoiden mukaan olisikin oikeampi puhua joustotyöstä, jossa työntekijä voi määritellä vapaammin työaikansa, vaikka hän jostain syystä käy työpaikallaan päivittäin.
Tutkimukseen Etätyö ja työmatkat Suomessa haastateltiin 19 000:ta Suomessa työtä tekevää. Tutkimus on osa Kestävä kehitys ja tietoyhteiskunta -tutkimusohjelmaa. Tutkimuksen toteuttamiseen osallistuivat ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus SYKE, Uudenmaan ympäristökeskus, liikenne- ja viestintäministeriö, tiehallinto, pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki.
Työpaikalle kotoa reilut 10 kilometriä
Suomalaisten työmatka on pidentynyt 20 viime vuoden aikana kilometrikaupalla. Kun 1985 työpaikka sijaitsi keskimäärin 6,5 kilometrin päässä kotoa, matkaa kertyy nyt yli 10 kilometriä ja se on koko ajan pitenemään päin. Esimerkiksi Helsingissä käy päivittäin työssä Riihimäellä, Hämeenlinnassa, Tuusulassa ja Nurmijärvellä asuvia.
Kymmenesosalla kaikista työssä käyvistä on yli 20 kilometriä kotoa työpaikalle, suurimmalla osalla etätyötä tekevistä on työpaikalle alle 20 kilometriä.
Tutkijat tarkoittavat etätyöllä varsinaista päätyötä, jota tehdään kotona. Etätyö ei ole korvauksetonta ylityötä, jota suomalaiset tekevät kotona, kun pitkäkään työpäivä ei riitä, vaan sitä pitää vielä jatkaa vapaa-aikana.
"Olisi todella mielenkiintoista tietää, paljonko suomalaiset tekevät palkatonta ylityötä, mutta se ei ollut tämän tutkimuksen aihe", tutkija Mika Ristimäki SYKEstä innostuu.
Ristimäen, Ville Helmisen ja Kari Oinosen tutkimuksessa selvitettiin paljonko Suomessa tehdään etätyötä, ketkä sitä tekevät ja missä päin maata sitä tehdään. "Halusimme koota objektiivista tietoa päätöksenteon tueksi."
"Työelämässä eletään selvästi siirtymäkautta, ja etätyö tai siihen rinnastettava joustotyö tulevat varmasti lisääntymään", rakennusneuvos Mauri Heikkonen ympäristöministeriöstä huomauttaa.
Mikä vetää etätyöläistä työpaikalle?
Tutkijat eivät osaa vastata kysymykseen, mikä houkuttelee itsensä etätyöläiseksi mieltäviä viittä prosenttia työntekijöistä päivittäin työpaikalle.
Nykyiset etätyöläiset ovat suureksi osaksi kaupungeissa asuvia nuoria (25—40-vuotiaita) hyvin koulutettuja ylempiä toimihenkilöitä, joilla on lyhyet työmatkat ja joiden on helppo piipahtaa työpaikalla muilla asioilla liikkuessaan. Toisaalta heitä saattavat vetää työpaikalle kokoukset, joita suomalaisessa työelämässä rakastetaan.
Työelämän etätyöpotentiaali on 20—40 prosenttia. Suomessa on suurin piirtein sen suuruinen osuus mm. opetus- ja asiantuntijatehtävissä elantonsa hankkivia, jotka voivat periaatteessa tehdä työtään kotoaan. Etä- ja joustotyön määrä lisääntyy takuuvarmasti tulevina vuosina, mutta tämmöinen työ tarvitsee selkeät suunnitelmat ja pelisäännöt. Ne taas ovat vasta lapsenkengissään.