Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Seppo Hentilä arvioi, että suojelupoliisin tuorein Stasi-epäily saattaa olla vakavin Suomessa lähivuosikymmeninä paljastunut vakoilutapaus.
Jos julkisuudessa esillä olleet tiedot ja epäilyt osoittautuvat tosiksi, täyttää tapaus Hentilän mukaan varmasti törkeän vakoilun tunnusmerkistön.
Hentilä on tutkinut entisen DDR:n eli Itä-Saksan tiedustelupalvelun Stasin toimintaa. Tapauksen vakavuus yllätti Hentilän, vaikka hän ennakoi jo pari vuotta sitten, että Stasin paperit saattavat paljastaa joitakin todellisia vakoilijoita.
"En olisi uskonut, että Itä-Saksalla oli ihan näinkään järeää vakoilutoimintaa Suomessa. Maamme oli kuitenkin KGB:n eikä saksalaisten tonttia", Hentilä sanoo.
Hentilä muistuttaa silti, että kaikkein kovimman sarjan vakoilijat eivät ole jääneet kiinni - eivätkä jääkään, koska entisen Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n ja Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n arkistoja ei pääse penkomaan.
"Stasi on ainoa tiedustelupalvelu, jonka arkistojen perusteella vakoilijoita voi täällä jäädä kiinni. Jos meillä olisi KGB:n tai CIA:n paperit, Suomenkin vakoilukartta olisi aika lailla toisennäköinen."
Törkeästä vakoilusta voidaan tuomita elinkautiseen vankeuteen ja siten se ei rikoksena vanhene koskaan. Vähimmäisrangaistus on neljä vuotta vankeutta.
Sen sijaan tavallisesta vakoilusta syyteoikeus vanhenee 20 vuodessa, joten nyt tutkitut 1960-70-lukujen tapahtumat olisivat rikoksina jo vanhentuneita.
Oliko Rusi Stasin
agentti XV 11/69?
Sisäministeri Ville Itälä (kok.) on vahvistanut, että Supon esitutkinta koskee presidentti Martti Ahtisaaren entistä neuvonantajaa professori Alpo Rusia, joka on työskennellyt ulkoministeriössä vuodesta 1973. Helsingin Sanomat on uutisoinut, että Supo epäilee Rusin olleen Stasin ulkomaantiedustelun HVA:n tietolähde "XV 11/69".
Rusi itse kiistää vakoilun. Hän kirjoitti viime viikolla Suomen Kuvalehdessä, että häntä on kuulusteltu epäiltynä törkeästä vakoilusta. Rusin mukaan hänen epäillään luovuttaneen Stasille 88 dokumenttia vuosina 1969-77.
Hentilä ei ota kantaa nuoruuden opiskelutoverinsa syyllisyyteen tai syyttömyyteen. Hänen mukaansa käsillä oleva tapaus vaikuttaa kuitenkin huomattavasti vakavammalta kuin aiemmin paljastuneet Stasi-kytkökset, riippumatta siitä, kuka mainittu XV 11/69 loppujen lopuksi oli.
"(Kansanedustaja) Pentti Tiusasen tapaus oli lähinnä moraalisesti paheksuttavaa opiskelijatouhua. Hänhän raportoi Stasille opiskelijapiirien sisäisistä mielialoista", Hentilä arvioi.
"(Oulun yliopiston lehtori) Jouko Jokisalo puolestaan keräsi tietoja Länsi-Saksasta eikä Suomesta. Nekin tiedot, mitkä hän keräsi, olivat aika banaaleja."
Suomessa on 1960-2000-luvuilla tuomittu vakoilusta lähinnä yksittäisiä asiakirjoja luovuttaneita virkamiehiä ja upseereita.
