Sisäministerinä aloittanut Kai Mykkänen (kok.) sanoo pitävänsä Suomesta käännytetyn ja Irakissa surmatun turvapaikanhakijan kohtaloa surullisena ja traagisena.
Mykkänen ei ota kantaa siihen, onko käännytyspäätöksessä tehty virhe.
– Suomessa ei ole poliittinen mielipidekysymys eikä poliitikon asia lähteä yksittäistapausta arvioimaan, Mykkänen sanoi maanantaina tiedotustilaisuudessa nimityksen jälkeen.
Hän totesi, että tapaus on käynyt läpi läpi hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden, eikä täytäntöönpanokieltoa käännytyspäätökseen ole tullut.
– Meillähän kansainvälisen suojelun perusteet lähtevät siitä, että on nimenomaan henkilökohtaista syytä olettaa, että henkilöön kohdistuvaa vainoa palautusalueella tapahtuu. Ja tässä tapauksessa on sitten arvioitu, että riittävät perusteet eivät ole täyttyneet. Se, mitä alueella muutoin tapahtuu, on tietysti traaginen asia.
Turvapaikanhakijan tapauksesta uutisoi Yle, jonka mukaan mies ammuttiin vain kolme viikkoa sen jälkeen kun hän oli palannut Irakiin.
Mykkäsen mukaan Suomen linja turvallisuusarvioiden ja esimerkiksi Irakin osalta on hyvin samantyyppinen kuin esimerkiksi Ruotsilla.
– Mutta näitä joka tapauksessa arvioidaan määräajoin, ja tietysti on tärkeä asia, että meillä on siihen parhaat mahdolliset tiedot olemassa.
Maahanmuuttovirasto Migri julkaisi vasta hiljattain raportin, jonka mukaan Irakin turvallisuustilanne on parantunut parin viime vuoden aikana, joskin alueelliset vaihtelut ovat suuria.
Migri: Emme ole vastuussa
Myös Migri otti maanantaina kantaa laajasti julkisuutta saaneeseen tapaukseen sanoen, että se ei ole vastuussa yksittäisen turvapaikanhakijan kohtalosta, vaikkakin tapaus on "inhimillisesti äärimmäisen valitettava".
Muuten Migri ei halua ottaa kantaa tapaukseen, koska yksittäiseen turvapaikkahakemukseen ja -päätökseen liittyvät tiedot ovat salassa pidettäviä.
– Päätöksentekijät eivät voi olla vastuussa palautuksen jälkeisistä tapahtumista, jos täällä on arvioitu kaiken käytössä olleen tiedon mukaan, että palautuskiellon olosuhteita ei ole olemassa ja samaan arvioon ovat päätyneet hallintotuomioistuimet, Migri sanoi tiedotteessaan.
Migri totesi, ettei voida tietää, onko turvapaikanhakijan paluun jälkeisillä tapahtumilla yhteyttä seikkoihin, joita hän oli ottanut esille turvapaikkatutkinnan yhteydessä.
Vastaanottojärjestelmässä on tällä hetkellä kirjoilla noin 10 350 kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa, joista merkittävä osa irakilaisia. Tällä hetkellä ensimmäistä päätöstä odottaa 2 800 turvapaikanhakijaa, joista lähes 900 irakilaisia.
Viime vuonna kielteisen turvapaikkapäätöksen sai 2 300 ja toissa vuonna 9 400 irakilaista.
Suurin osa kielteisen päätöksen saaneista valittaa hallinto-oikeuteen.
