Vaalikeskusteluissa on lupailtu lähinnä korotuksia eläkkeisiin, kun tuoreen laskelman perusteella oikeampi kysymys olisi, miten taata eläkkeet nyt työuraansa aloitteleville sukupolville.
Työeläkemaksujen tuntuvalta korottamiselta tulevaisuudessa voitaisiin välttyä tuplaamalla nettomaahanmuuton määrä nykyisestä. Tämän ratkaisun tarjosi Eläketurvakeskus päättäjille pohdittavaksi yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona nykyisten 30- ja 40-vuotiaiden työssäkäyvien tulevien eläkkeiden rahoittamiseksi.
Nettomaahanmuutto on nyt noin 15 000 henkilöä vuodessa eli toinen mokoma ennen kaikkea työn perässä muuttavia tarvittaisiin lisää. Nettomaahanmuutolla tarkoitetaan maahanmuuton ja maastamuuton erotusta.
Eläkejärjestelmäänkin voidaan joutua kajoamaan jossain vaiheessa, mutta akuuttia kiirettä sille ei ole, kuului Eläketurvakeskuksen viesti, kun se tiistaina julkisti päivitetyn pitkän aikavälin laskelmansa.
– Ehkä kannattaa miettiä, mitä vaihtoehtoja tässä muuten voi olla. Väestökehitykseen voi ainakin yrittää vaikuttaa. En tiedä, voiko syntyvyyteen vaikuttaa kovin paljon, mutta maahanmuuttoon varmaan voi. Keinojen tilanteen korjaamiseen ei välttämättä tarvitse löytyä eläkejärjestelmän sisältä, Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki sanoi tiedotustilaisuudessa.
"Päättäjät päättävät, onko aihetta reagoida"
Nousupainetta työeläkemaksuille luo Tilastokeskuksen marraskuussa julkistama väestöennuste, jonka mukaan syntyvyys vähenee odotettua hälyttävämmin ja työikäisten määrä laskee koko laskentajakson 2019–2085 ajan. Jos nykyinen kehitys jatkuu, vuonna 2070 Suomessa olisi ETK:n mukaan 2,1 miljoonaa työllistä ja 1,8 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Eläketurvakeskuksen laskelman mukaan yksityisen sektorin työeläkemaksu voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti, mutta sen jälkeen maksuun tulee useiden prosenttiyksiköiden korotuspaine. Nykyisin TyEL on 24,4 prosenttia.
– Meidän rooli on tuottaa tietoa ja päätöksentekijät päättävät, onko aihetta reagoida, Tikanmäki huomautti, kun häneltä kysyttiin, pitäisikö heti tehdä jotain vai odotella 2040-luvulle asti.
Tikanmäen mukaan työeläkemaksu nousisi Eläketurvakeskuksen laskelmien perusteella 26,9 prosenttiin, jos se korotettaisiin varmuuden vuoksi heti.
Paine korotuksiin vain yksityisellä
Eläketurvakeskuksen johtajan Mikko Kauton mielestä oikeaa vastausta ei ole, koska kukaan ei tiedä, miten lähitulevaisuus kehittyy.
– Siinä mielessä joku voi ajatella, että tässä on varaa odotella seuraavaa väestöennustetta ja sieltä parempaa väestökehitystä. Toinen taas ajattelee niin, että turha viivytellä, lähdetään jo nyt vahvistamaan rahoituksellista tilannetta joillakin toimilla. Kumpi näistä on oikeassa, sen vain aika voi näyttää.
– Jos seuraava hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta ja se toteutuisi, niin kyllähän sieltä olisi tulossa jonkinlaista hyvää lyhyellä aikavälillä eläkejärjestelmän rahoitukseen, hän lisäsi.
Paine korotuksiin koskee vain yksityistä sektoria. Julkisella sektorilla eläkemenot suhteessa palkkasummaan laskevat vuosisadan puolivälissä muun muassa siksi, että aikaisemmista paremmista eläke-etuuksista aiheutuva maksurasite helpottaa.
– Hieman yllättäväkin tulos voi olla, että koko työeläkejärjestelmän rahoitus on nykyisellä maksutasolla tasapainossa, arvioi Tikanmäki.
Eläketurvakeskus julkaisee syksyllä jatkoraportin, jossa se tutkii erityisesti muuttoliikettä.