Tuon­ti­ruo­ka valtaa jää­kaa­pit

Ruokakauppojen hyllyt notkuvat ulkomaisia tuotteita, vaikka samalla kannustetaan suosimaan kotimaisia elintarvikkeita. Oulun maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala ihmettelee kaukaa tuotujen elintarvikkeiden kannattavuutta.

Ruokakauppojen hyllyt notkuvat ulkomaisia tuotteita, vaikka samalla kannustetaan suosimaan kotimaisia elintarvikkeita.

Oulun maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala ihmettelee kaukaa tuotujen elintarvikkeiden kannattavuutta.

"Hieman tuntuu erikoiselta, että pitkistä kuljetusmatkoista huolimatta kaukaa hankitut tuotteet ovat edullisempia", hän sanoo.

Käynti Oulun yhdeksi parhaaksi ruokakaupaksi mainitussa Raksilan Prismassa paljastaa, että lähiruokaa saa kaupasta etsiä, mutta sitä löytyy.

Etenkin peruselintarvikkeista löytyy kotimaista, mutta ulkomaiset tuotteet valtaavat alaa.



Pöydällinen lähiruokaa


Lähiruualla tarkoitetaan oman alueen raaka-aineista, lähialueella ja paikallisella työvoimalla tuotettuja ruokia. Raksilan Prisman tarjonnasta lähituotteina löytyy lähes kaikki ruokapöydän antimet.

Valikoimassa on ruokaperunaa Tyrnävältä, ruisleipää ja leikkelettä Oulusta, kotimaista kalaa ja Oulussa pakattua maitoa. Jälkiruuaksi löytyi vielä oululaisia leivonnaisia.

Suomalaisten tuotteiden rinnalla kaupassa on runsaasti myös kauempaa tuotuja elintarvikkeita. Esimerkiksi omenoita tuodaan Keski-Euroopan lisäksi aina Kiinasta saakka.

Myymälän tuoreleivistä kaikki ovat kotimaisia ja muutamat jopa lähiruokaa. Pakastepatongeista sen sijaan lähes kaikki tulevat Ranskasta.



Joutsenen bongausta


Joutsenmerkit helpottavat kotimaisten tuotteiden suosimista. Tausta-Ojalalle joutsenmerkin bongaus on tuttua.

"Pyrin itse ostamaan kotimaisia elintarvikkeita ja mahdollisimman paljon lähialueen tuotteita. Joskus pitää kuitenkin saada ripaus muualta tullutta ruokaa, kuten patonkia", Tausta-Ojala kertoo.

Joutsenmerkillä varustettuja lihatuotteita on hyvin tarjolla. Myös kalaa saa kotimaisena.

"Me suosimme ja asiakkaat vaativat suomalaisia tuotteita", kertoo Siru Romakkaniemi Kalatorin tiskin takaa.

Pro Agria Oulun elintarvikeneuvojan Marja Vehnämaan mukaan kaksi merkittävää syytä ulkomaisten tuotteiden runsauteen ovat hinta ja kilpailu.

"Esimerkiksi maitotuotteita meillä on hyvin omasta takaa, mutta silti hyllyt ovat täynnä ulkomaisia vaihtoehtoja. Asiakkaille halutaan tarjota mahdollisimman laaja valikoima eri hintaisia tuotteita ja kansainvälisiä brändejä" Vehnämaa kertoo.

Myös tuotteiden kysyntä vaikuttaa valikoimaan.

"Osa kuluttajista hakee jotain erilaista. Ja yleisesti me vaan haluamme paljon kaikkea", Vehnämaa toteaa.



Sesongit historiaan


Runsaan maahantuonnin vuoksi elintarvikkeiden sesonkiajat ovat jääneet historiaan. Kaupan tiskiltä löytyy täysi valikoima hedelmiä ja vihanneksia ympäri vuoden.

"Enää ei huomata, koska mikäkin on parhaimmillaan. Ruuasta ei saada niitä nautintoja, joita niistä voisi saada", Vehnämaa harmittelee.

Vehnämaan mukaan suurtalouskeittiöiden valinnoilla on suuri vaikutus kotimaisen ruuan suosimisessa.

Antelin henkilöstöravintola suosii pääasiassa kotimaisia tuotteita, mutta jääkaapista löytyy toki myös kauempaa tulleita raaka-aineita.

Ravintolapäällikkö Tiina Klemettilä ihmettelee tuonnin suurta määrää.
"Suomeen raijataan hirveästi raaka-aineita ulkomailta, vaikka kotimaassakin tuotetaan paljon", hän toteaa.

Päivittäistavarakauppojen liiton toimitusjohtaja Osmo Laine kertoo, että lähiruoka on tervetullutta kauppoihin.

"Tuemme lähiruokaa, mutta tuottajat ovat usein pieniä eivätkä pysty vastaamaan kysyntään", hän kertoo.

Ilmoita asiavirheestä