Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin tänään tekemän päätöksen mukaan agnostikkoiltoja koskevat kantelut eivät aiheuta enempiä toimenpiteitä. Ratkaisu asiassa annettiin yksimielisesti.
Tuomiokapituliin saapui kolme kantelua, jotka koskivat iltojen sisältöä. Kantelut kohdistuvat pääasiassa kysymykseen, ovatko illoissa vastuunkantajina toimineet papit pysyneet kirkon opissa ja tunnustuksessa.
Tuomiokapituli totesi, että agnostikkoiltojen perusajatus ja sisältö olivat valtaosaltaan myönteisiä ja avoimeen keskusteluun pyrkiviä. Tuomiokapituli kiinnitti kuitenkin huomiota pappien esiintymiseen ja heidän näkemyksiinsä kirkon uskosta.
Neljä pappia, neljä iltaa
Oulussa järjestettiin keväällä 2013 neljä Agnostikkoilloiksi kutsuttua tilaisuutta. Alustajina ja järjestäjinä illoissa toimivat pastorit Päivi Jussila, Árpád Kovács, Stiven Naatus ja Mikko Salmi.
Tuomiokapituli kertoo tutustuneensa iltojen kulkuun tallenteiden perusteella ja sai papeilta kirjallisen vastineen. Pappien kanssaan käytiin myös henkilökohtaiset keskustelut.
Tuomiokapituli katsoi, että agnostikkoiltojen perusajatus pyrkimisestä tasa-arvoiseen ja rehelliseen keskusteluun kristillisestä uskosta on kannatettava.
Tuomiokapituli tarkasteli pappien roolia iltojen vetäjinä. Päätöksessään se totesi, että agnostikkoillat eivät pyrkineet olemaan julistuksellisia tai opetuksellisia vaan kysymysten ja keskustelun keinoin eteneviä tilaisuuksia.
Tuomiokapitulin mielestä on hyvä ja jopa toivottavaa, että papit osallistuvat keskustelutilanteisiin ja esittävät niissä olennaisia kysymyksiä ja pohdintoja.
"Pappi on kuitenkin lähtökohtaisesti aina pappi ja tilanteesta riippumatta sitoutunut virkaansa ja pappislupaukseensa. Tässä jännitteessä pappi sitoutuu elämään", tuomiokapituli toteaa.
Salmea ja Kovácsia opastettiin
Käsittelyssään tuomiokapituli kiinnitti huomiota siihen, että sekä pastori Kovács näkemyksestään uskosta persoonalliseen Jumalaan että pastori Salmi näkemyksestään sakramenteista esiintyivät varsin voimakkaasti.
"Näkemykset ja esitystapa saatettiin kokea pilkkaavina ja harhaoppisina, ei ainoastaan kysyvinä ja pohdiskelevina."
Tässä tapauksessa tuomiokapituli vakuuttui, ettei kyse ole systemaattisesta kristillisen uskon vastaisesta ajattelusta eli harhaopista.
"Sekä Kovács että Salmi ilmaisivat halunsa pitäytyä kirkkomme tunnustuksessa."
Tuomiokapituli kehottaa erityisesti pastori Árpád Kovácsia ja pastori Mikko Salmea jatkossa kiinnittämään huomiota mainittuihin seikkoihin.
Salmesta keskustelua
Julkiseen keskusteluun on viime päivinä noussut pastori Mikko Salmen lausumaksi kerrottu väite, jonka mukaan kirkko opettaa kuolleena syntyneen tai ennen kastetta kuolleen lapsen joutuvan kadotukseen.
"Pastori Salmi on viitannut asiaan myös agnostikkoilloissa yhtenä yksittäisenä kysymyksenä. Keskeistä kanteluiden käsittelyssä tuomiokapitulin näkökulmasta on kuitenkin ollut pastori Salmen laajempi näkemys lapsikasteen perusteista ja pelastavasta vaikutuksesta."
Tuomiokapituli toteaa, että kirkon opin näkökulmasta on erotettava toisistaan kaksi kysymystä, huoli ennen kastetta kuolleen lapsen pelastuksesta ja periaatteellinen ratkaisu jättää lapsi kastamatta.
”Pienen lapsen kuoleman edessä kirkko turvautuu Jumalan suureen rakkauteen ja jättää lapsen Hänen syliinsä. Pelastus on aina Jumalan lahja ja teko. Tämä ajatus ei vähennä kasteen keskeistä merkitystä kristitylle”, tuomiokapituli kommentoi asiaa.