Nimeä mainitsematta puhemies Paavo Lipponen (sd.) moittii ulkoministeri Erkki Tuomiojaa (sd.), joka jokin aika sitten kiirehti oma-aloitteisesti ilmoittamaan, että Suomi ei lähetä rauhanturvaajia Irakiin. Lipposen mukaan on myönteistä, että hallitus presidentin johdolla liikahti perjantaina Irakin jälleenrakentamiseen osallistumisessa. Hallitus päätti selvittää Irakin vakauttamiseen osallistumista siviilikeinoin.
Lipposen mukaan on tärkeää, että Suomi lähtee mukaan meille sopivalla tavalla Irakin tukemiseen. ”Siinä on erilaisia vaihtoehtoja”, hän toteaa.
Tuomioja sanoi aiemmin, että osallistuminen operaatioon ei olisi välttämättä perustelua, vaikka sillä olisi YK:n valtuutus.
”Jos ilman hallituksen käsittelyä todetaan, että Suomi ei mene Irakiin, vaikka olisi YK:n mandaatti, se on varsin tavaton lausunto”, Lipponen ilmoittaa.
”En voi uskoa, että hallitus näin kevytmielisesti voi suhtautua Irakin tilanteeseen”, hän jatkaa. Kysymykseen, sooloiliko ulkoministeri, Lipponen vastaa: ”Pitäisi hillitä omien asenteidensa näyttämistä, jos kiirehtii ottamaan kantaa.”
Myös ulkoministeriöstä todettiin Suomen halukkuutta Irakin rauhanturvatehtäviin tiedustelleelle Yhdysvalloille, että kanta on kielteinen.
”Ulkoministeriössä on esiintynyt sellaista asenteellisuutta Yhdysvaltoja kohtaan, joka tuskin vastaa Suomen etua”, Lipponen sanoo.
Lipponen muistuttaa, että Irakin jälleenrakentamisessa on kyse nimenomaan Irakin kansan auttamisesta, maan nostamisesta jaloilleen sekä demokratian rakentamisesta. ”Sota on käyty, taaksepäin ei pidä nyt katsoa sillä tavalla, että se estäisi osallistumisen humanitaariseen toimintaan ja mahdollisesti rauhanturvatoimintaakin sopivalla tavalla.”
Puhemies Paavo Lipposen mukaan Irak-vuoto pitää nopeasti ja tehokkaasti selvittää. ”Nyt on menty sellaisille kierroksille julkisuudessa, että tämä ei voi kauan jatkua ilman, että se häiritsee hallituksen toimintaa”, Lipponen sanoo. Tässäkin asiassa tarvitaan hänen mukaansa nyt malttia, varsinkin kun viranomaiset selvittävät asiaa. ”Eihän tätä kukaan jaksa viikkotolkulla”, Lipponen huokaa.
Hallitukselle asiasta ei Lipposen mukaan ole vielä syntynyt minkäänlaista luottamuskysymystä sen tiedon perusteella, mikä on käytettävissä.
”Tämä on sellainen asia, johon varmasti vielä palataan”, Lipponen vastaa kysymykseen siitä, onko asia selvitty kunnolla hänen ja keskustan puheenjohtajan, nykyisen pääministerin Anneli Jäätteenmäen välillä.
”Sanoisin kuitenkin sen verran, että kun muun muassa kollega,varapuhemies Seppo Kääriäinen (kesk.) on esittänyt Anneli Jäätteenmäen vuodenvaihteessa liikkeelle lähteneen Irak-toiminnan keskustan strategian keskeisenä linjauksena, niin voi kyllä kysyä, mikä se sellainen strategia on, jonka takana ei ole minkäänlaista politiikkaa tai ajattelua. Mihin muuhun pyritään kuin valtaan?”
Kääriäinen selitti huhtikuun lopulla Iisalmessa Jäätteenmäen Irak-kortin käyttöä niin, että se sopi osana osana puolueen strategiseen valintaan, kun keskusta pyrki haastamaan SDP:n. Hänen mukaansa se ei ollut etukäteen valittu vaalikysymys.
Lipponen kyselee nyt: ”Tehdäänkö strategiaa yhden, yhteyksistään irrotetun lauseen perusteella ja sen avulla harjoitettavalla kaunapolitiikalla? Onko tämä ulkopolitiikkaa?”
Hän vastaa itse: ”Minusta tämä on enemmänkin koko keskustan ongelma, jos tämä on ollut joku strateginen valinta.”
Lipposen mukaan nyt on käynyt kaikille selväksi, että se, mikä päästettiin irti tammikuussa, on karannut täysin käsistä. Keskustalta karkasi Irak-mopo todella pahasti, Lipponen toteaa.
Hän toistaa ties kuinka monennen kerran käyneensä itse kertomassa Yhdysvaltain presidentille George Bushille sen, mikä oli Suomen hallituksen päätös, jossa presidentti oli mukana.
”Sen jälkeen väitettiin, että presidentti on jotenkin eri linjalla kuin pääministeri. Ei meillä ole varaa tällaiseen, että pelkkien asenteiden mukaan suhtaudutaan linjaukseen, joka on esitelty suurvallan pääkaupungissa”, Lipponen sanoo.
Useiden Jäätteenmäen kanssa käymiensä keskustelujen jälkeen Lipponen kertoo olevansa vakuuttunut, että pääministeri Jäätteenmäki haluaa selkeästi ylläpitää jatkuvuutta sekä ulkopolitiikassa että Eurooppa-politiikassa.
”Keskustassa on sitten erilaisia asenteita myös hallituksen sisällä. Toivottavasti ne eivät tätä jatkuvuutta horjuta”, Lipponen lisää.
EU:n maatalousneuvotteluissa Suomen pitää saada kohtuullisen tyydyttävät ratkaisut. ”Mikään saareke Suomen maatalous ei EU:ssa voi olla. Jos yleinen pyrkimys on hillitä kustannuksia ja vähentää tukia, ei voi ajatella, että meillä mennään aivan toiseen suuntaan”, Lipponen sanoo.
Hänen mukaansa on sopeuduttava siihen, että ajan mittaan tuet irrotetaan tuotannosta. ”Se tulee vallitsevaksi käytännöksi. Muuten Euroopan maatalous menee täysin umpikujaan.”
Lipponen neuvoo jo nyt varautumaan siihen, että unionissa ei tulla hyväksymään sitä, että Suomi kulkisi toiseen suuntaan, tukien tasot olisivat progressiivisesti nousevia ja kaikki ratkaisut pysyviä.
”Jos pitää yllä epärealistia odotuksia, tulee pettymyksiä”, puhemies Lipponen muistuttaa. Perään hän kiittelee maatalousministeri Juha Korkeaojan (kesk.) pätevyyttä.