Suomi kampanjoi YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi ilman erillisrahoitusta.
”Tätä hoidetaan tällaisella läpäisyperiaatteella”, ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kertoo.
Asiaa hoitavat ennen muuta ulkoministeri ja ulkoministeriö. Lisäksi asialla on jo pitkään ollut kaksi erikoislähettilästä.
Vetoapua saadaan myös presidentiltä, pääministeriltä ja muilta ministereiltä samoin kuin kansainvälisissä kokouksissa ja tapaamisissa ulkomailla vierailevilta eduskunnan valiokunnilta. Ulkoministeriö on toimittanut heille materiaalia kampanjan taustoista.
”Keskusteluissa on kaksi kaavaa. Joko kiitetään jo saadusta tuesta tai toivotaan tukea”, Tuomioja sanoo.
Tuomiojan mukaan jotkut maat ovat hoitaneet turvaneuvostokampanjaa isoillakin erityisbudjeteilla. ”Meillä ei ole sellaista erityisrahoitusta, vaan kaikki hoidetaan meidän toimintamäärärahoista”, Tuomioja kertoo.
Tuomioja myöntää, että lähetystöverkostoon kohdistuvat säästöt ajoittuvat huonoon aikaan.
YK:n turvaneuvostojäsenyyskampanja tuottaa paljon töitä ulkoministeriölle.
”Tietysti viimeiset kuukaudet ovat tärkeitä ja on jatkettava loppuun saakka. Toisaalta, onhan tätä pohjustettu jo vuosia”, Tuomioja sanoo.
Suomen painopisteinä turvaneuvostossa olisivat muun muassa rauhanvälitys ja naisten asema. ”Käytännössä turvaneuvostossa joudutaan pääasiassa reagoimaan erilaisiin ennakoimattomiin tilanteisiin ja tapahtumiin”, Tuomioja toteaa.
Suomi on ehdokkaana YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi 2013-2014. Valtioneuvosto teki päätöksen ehdokkuudesta jo kymmenen vuotta sitten. YK:n turvallisuusneuvostovaalit pidetään ensi syksynä.
”Annetuista vastauksista, lupauksista ja tietyistä vastavuoroisista sopimuksista johtuen on täysi aihe olettaa, että paikka hyvinkin vahva. Mutta mihinkään ei voi luottaa ennen kuin kaikki äänet on laskettu”, Tuomioja toteaa.
Lue keskiviikon Kalevasta, mitä ulkoministeri Erkki Tuomioja sanoo EU:n arktisesta informaatiokeskuksesta!