Ulkoministeriötä vakoilleet olivat kiinnostuneita EU-asioista sekä taloudellisista ja kaupallisista kysymyksistä. Sen sijaan sotilaalliset asiat eivät herättäneet kiinnostusta, kertoi ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) tiedotustilaisuudessaan.
Tuomioja oli ennen tiedotustilaisuutta perustellut eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle, miksi sille ei annettu tietoa vakoilusta ripeämmin.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini (ps.) on tyytyväinen Tuomiojan selvitykseen verkkovakoilusta. Soini olisi kuitenkin halunnut, että valiokunnalle olisi kerrottu asiasta aiemmin.
Ulkoministerin mukaan tietoa ovat saaneet vain ne tahot, joilta on odotettu toimia. Sensitiivisimmät asiat eivät ole olleet kohteena.
Tuomioja sanoi, että verkkovakoilun laajuus selvisi ulkoministeriölle maaliskuun alussa. Silloin asiasta informoitiin ministeriötä sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista ministerivaliokuntaa.
Tuomiojan mukaan useissa EU-maissa on ollut samankaltainen ulkoasiainhallintoon kohdistunut murto. Mikään maa ei ole kertonut tapauksista oma-aloitteisesti julkisuudessa eikä edes unionille, Tuomioja sanoi.
Hyökkäyksen kohteeksi joutuneiden EU-maiden määrää ei Tuomiojan mukaan tiedetä. Vain Espanjasta on kerrottu julkisesti, että se on joutunut verkkovakoilun kohteeksi.
Tuomioja vertasi verkkovakoilua dopingin kehittämiseen: sataprosenttista turvallisuutta ei ole mahdollista saada.
Kysymys ei ollut Red October -haittaohjelmasta, Tuomioja sanoi. Red October saastutti vain yhden työaseman.
Ministeri ei kertonut, mitä tahoja vakoilusta epäillään.