Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) rakentaisi yhteistyötä keskustaan puhtaalta pohjalta. Hänen mielestään enää ei pidä takertua menneisyyteen eikä menneisiin ihmisiin.
"Punamultamiehen" leiman otsaansa saanut Tuomioja myöntää, että ennen vaaleja ei ole tietenkään järkeä leimautua tietyn hallituspohjan kannattajaksi. "Olen avoimesti sanonut, että punamultapohja on täysin kysymykseen tuleva. "
Hän viittaa, että keskustan ja SDP:n välillä 1980-luvulla olleet ongelmat ovat jo historiaa. Puolueet eivät ole olleet hallitusyhteistyössä lähes 16 vuoteen.
Tuomioja on myönteisen odottavalla kannalla keskustan suhteen uuden puheenjohtajan Anneli Jäätteenmäen johdosta. "Hän on jo sijaispuheenjohtajana haudannut työreformin ja ilmoittautunut kolmikantayhteistyön kannattajaksi."
Veropolitiikassa SDP löytää yhteisen sävelen Tuomiojan mukaan helpommin keskustan kuin kokoomuksen kanssa. "Veronalennukset eivät ole keskustalle pääasiana, vaan verorakenteen muutos työllisyyttä parantavaksi."
Hän tunnustaa, että keskustan kanssa voi tulla ongelmia ympäristö- ja varallisuusverotuksen uudistamisessa. Keskusta vastustaa muun muassa kiinteistöverotuksen ulottamista maa- ja metsätalousmaahan.
Nykypohja edellyttää uudistumista
Sateenkaarihallituksen jatko ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen edellyttäisi Tuomiojan mielestä paljon uudistumista nykyisiltä hallituspuolueilta. "Kokoomuksella on ratkaisijan paikka omalta osaltaan. Vieläkö siellä esiintyy uusliberalistisia paineita."
Hän muistuttaa, että kokoomuksella on erilaisia sisäisiä suuntauksia. "Kokoomus on sekä perinteinen oikeistopuolue että palkansaajapuolue. Puolueella on toimihenkilökentässä vahvaa kannatusta, eikä se porukka tavoittele julkisten palveluiden alasajoa."
Tuomioja myöntää, että kokoomuksen uusliberalistiset paineet vaimenivat viime vaalien yhteydessä, kun aatteeseen vannonut nuorsuomalainen puolue katosi eduskunnasta.
"Ihmiset haluavat enemmän yhteisöllistä politiikkaa. Myöskään tuloerojen kasvua ei pidetä hyväksyttävänä", hän analysoi.
Uusliberalismin vetovoima on hänen mukaansa ehtynyt ja sosialidemokratialle on kysyntää. "Tämän kanssa on hiukan ristiriidassa se, että Länsi-Euroopassa viime vaaleissa demarit ovat saaneet takkiinsa ja populistinen oikeisto on nostanut kannatusta."
Tony Halmeesta ei ole kansankiihottajaksi
Populistiset liikkeet ovat Tuomiojan mielestä saaneet kannatuksen niiltä, jotka ovat pettyneet siihen, mitä sosialidemokraatit ovat olleet hallituksessa tekemässä. "He ovat kokeneet, että heidät on hylätty tai suorastaan petetty. Se ei ole välttämättä oikein objektiivisesti, mutta tämä tunne on heillä vahva. "
Ranskassa Le Penin kannattajista neljäsosa on työttömiä. "Ne tulevat samoilta alueilta, joissa kaksikymmentä vuotta sitten Ranskan kommunistit olivat vahvoja. En näe tätä yksiviivaisena oikeistoaaltona, vaan myös uusliberalismia vastaan suuntautuvana reaktiona."
Suomessa ei ole Tuomiojan mielestä oikeistopopulismin vaaraa. "Meillä ei ole Le Penin tapaista uskottavaa kansankiihottajaa eikä Tony Halmeesta ole siihen."
"Meillä ongelmana on se, että ihmiset jäävät kotiin äänestyspäivänä. Englannissa äänestysprosentti laski kymmenen prosenttiyksikköä. Jos Suomessa käy samoin, se on demareille ja vasemmistoliitolle kohtalokasta."
Populististen liikkeiden nousun pääsyy on Tuomiojan mielestä sosiaalinen syrjäytyminen ja sen uhka. Siihen haasteeseen SDP:n on hänen mukaansa tartuttava.
Tuomioja luottaa, että SDP:n puheenjohtajakisan voittanut pääministeri Paavo Lipponen on ottanut vakavasti hänen esille nostamansa kritiikin. "Siitä ainakin lähden ja myös uskon siihen."
"Tähtäsin voittoon, mutta lopputulos oli ennustusten haarukassa. Minulla on sellainen käsitys, että ajatuksilleni oli enemmänkin kannatusta."
Lipposen häviö puheenjohtajakisassa ei olisi ollut Tuomiojan mielestä istuvan pääministerin nöyryyttämisestä. "Totta kai asetelma oli sellainen, että ihmisillä oli aika iso kynnys. Se näkyy myös siinä, että sellaiset ihmiset, jotka asettuivat julkisesti minua kannattamaan, ei ollut läheskään 36 prosenttia, jotka vaalissa sitten minua äänestivät."
Keskusta uudisti turvallisuusajatuksiaan
Tuomioja tulkitsee, että keskusta uudisti puoluekokouksessaan turvallisuuspoliittista linjaustaan vastaaman hallituksen linjausta. Hän viittaa, että keskustassa on ollut Paavo Väyrysen perintönä vielä puolueettomuusajattelua.
Tuomioja kiistää, että SDP olisi ottanut jonkin myönteisen askeleen kohti Natoa. "Puoluekokouksessa oli enemmän paineita, että Nato-vastaista kantaa olisi tiukennettu."
Hän toivoo, että turvallisuuspolitiikkaan muutosta haluavat tuovat mielipiteensä esille. Näköpiirissä ei ole Tuomiojan mielestä sellaista tarvetta, että sotilaallisesta liittoutumattomuudesta pitäisi luopua. "Naton laajentuminen ja Venäjän Naton yhteistyö eivät aiheuta tarvetta tehdä Suomen linjaan muutoksia."
Vuosi 2004 saanut yliarvostetun aseman
Tuomiojan mielestä vuosi 2004, jolloin laaditaan uusi turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko, on saanut liian yliarvostetun aseman. "Emme tee selontekoa sitä varten, että meillä olisi erityinen tarve ottaa Nato-kysymys esille. Aikataulua ei ole tehty Naton takia."
Hän muistuttaa, että selonteon laadintaa aiennettiin vuodesta 2005, koska helikoptereiden ja panssareiden hankinnasta ei pystytty tekemään viime vuonna päätöstä. Vuonna 2004 valinta ehditään hänen mukaansa vielä tehdä.
Tuomioja korostaa, etteivät Ruotsi ja Suomi ole koskaan olleet kansainvälisessä politiikassa niin lähellä kuin tänä päivänä asemansa, ajattelunsa ja pyrkimystensä puolesta.
"Kumpikin tekee ratkaisunsa itsenäisesti. Perusratkaisut halutaan pohtia aika pitkälle yhdessä. Joka tapauksessa me emme aiheuta toisillemme yllätyksiä." Hän kertoo, että Suomen aikanaan yllättänyt Ruotsin EU-jäsenyyshakemus on jättänyt traumoja enemmän ruotsalaisille kuin meille.