Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan Suomen liittoutumattomuus ei ole EU:n tulevaan perussopimukseen kirjattavien turvatakuiden takia kyseenalainen.
"Suomi on liittoutumaton niin kauan kuin se haluaa tällä linjalla jatkaa", Tuomioja vakuutti ulkoministeriön aamukahveilla maanantaina.
Ulkoministeri korosti, ettei kiista EU:n puolustuksesta ole suinkaan vielä ratkennut. Tuomioja sanoi, että asiasta todennäköisesti kyllä päästään sopuun, mutta että niin ei ole vielä käynyt.
Tuomioja sekä Ruotsin ja Irlannin ulkoministerit tekivät oman ehdotuksensa turvatakuista Napolissa, jolla pyritään tekemään selväksi, että päätös avun pyytämisestä tai antamisesta tehdään joka kerran erikseen. Takuut eivät siten olisi automaattisia.
Ehdotus sai laajasti myönteistä vastakaikua mm. Britannialta ja monilta muilta Natojäseniltä, mutta Tuomiojan mukaan se ei ole vielä valmis.
Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälän arvostelua hallituksen linjasta Tuomioja ei halunnut ymmärtää. Jos Suomi haluaisi ottaa turvatakuut vastaan pitäisi sen samalla myös sitoutua antamaan apua, jos joku muu sitä pyytää.
Sinänsä EU:n keskinäiset turvatakuut olisivat Tuomiojan mielestä myönteinen idea, mutta ne eivät ainakaan tässä vaiheessa edusta realismia. Ainoa turvatakuiden antamiseen kykenevä järjestö on Nato.
Suljetun ytimen paluu
Napolin kokouksessa jaettiin kolmen suuren EU-maan yhteinen ehdotus rakenneyhteistyöstä, mutta siihen ei ehditty vielä pureutua.
Tuomiojan mukaan tässäkin ehdotuksessa on vielä kehitettävää. Ranskan, Saksan ja Britannian ehdotus tekisi rakenneyhteistyöstä eli puolustusytimestä suljetun ryhmän, mitä Suomi on tiukasti vastustanut.
Esityksen mukaan ryhmä päättäisi laajentamisestaan itse, määräenemmistöllä.
"Uskon, että tähän tulee muutos", Tuomioja sanoi.
Ehdotus koskee kuitenkin vain voimavarojen kehittämistä. EU:n kriisinhallintaoperaatioista on määrä edelleen päättää yksimielisesti kaikkien jäsenten kesken. Yhteistyö alkaa vasta siinä vaiheessa, kun uusi sopimus astuu voimaan.
"Itse asiassa tätä rakenneyhteistyötä ei edes tarvittaisi. Kaikki tämä voitaisiin tehdä nykyistenkin sopimusten puitteissa", sanoi Tuomioja.
Suomen suuri huoli on Tuomiojan mukaan ollut se, että ehdotukset jakaisivat unionia ja heikentäisivät sen yhteistä ulkopolitiikkaa.