Tuo­mio­ja: Suomi ja Ruotsi voivat harkita Na­to-ope­raa­tioi­ta

Suomi ja Ruotsi ovat valmiita harkitsemaan myönteisesti osallistumista Naton nopean toiminnan operaatioiden täydentäviin joukkoihin, sanoi ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) STT:lle.

Erkki Tuomioja vieraili Oulussa ammattikorkeakoululla keväällä 2002.
Erkki Tuomioja vieraili Oulussa ammattikorkeakoululla keväällä 2002.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Suomi ja Ruotsi ovat valmiita harkitsemaan myönteisesti osallistumista Naton nopean toiminnan operaatioiden täydentäviin joukkoihin, sanoi ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) STT:lle. Yhteinen linjaus on määrä ilmoittaa Natolle lähipäivinä.

Tuomiojan mukaan asiasta on sovittu keskusteluissa Suomen ja Ruotsin välillä viime viikkojen aikana. Maat eivät kuitenkaan tule osallistumaan NRF-joukkojen päivystysvuoroihin.

Päätökset tehdään operaatio kerrallaan. Suomi ei tule tämän kautta osallistumaan liittokunnan keskinäiseen puolustukseen, mutta voi tukea sen kriisinhallintaoperaatioita.

-- Tässä otetaan tietysti huomioon myös YK:n mandaattikysymys, Tuomioja huomautti.

Suomi ilmoitti jo viime marraskuussa olevansa kiinnostunut Naton NRF-joukkojen harjoituksista. Taustalla on se, että EU:n nopean toiminnan joukoille, joissa Suomi on aktiivisesti mukana, ei järjestetä erillisiä omia harjoituksia. Asiasta päätettiin hallituksen ja presidentin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa.

Linja lientyi hiljalleen

Suomen ja Ruotsin ulko- ja puolustusministerit tapasivat tammikuussa Königstedtissä ja pohtivat yhteisiä puolustuspoliittisia linjauksia. Tuomiojan mukaan siellä ei vielä tehty päätöksiä Nato-yhteistyöstä, vaan ratkaisut hiottiin valmiiksi myöhemmin.

Suomessa osallistumisesta Naton joukkoihin on keskusteltu moneen otteeseen, muun muassa viime vuonna presidentinvaalien yhteydessä.

Niiden vaalien aikana ehdokkaista presidentti Tarja Halonen suhtautui ajatukseen kielteisemmin kuin kokoomuksen Sauli Niinistö. Tänä keväänä taas entinen puhemies Paavo Lipponen (sd.) asettui voimakkaasti kannattamaan Suomen ja Ruotsin yhteistä osallistumista Naton joukkoihin.

Eduskuntavaalien edellä kolmen suuren puolueen johtajat olivat kuitenkin valmiita hyväksymään Suomen osallistumisen myös operaatioihin. Hallitus ei silti ottanut asiaan julkista kantaa. Pitkään vedottiin myös siihen, että Nato ei ollut vielä ottanut lopullista kantaa siihen, saavatko kumppanimaat olla joukkojen toiminnassa mukana.

Aamulehti kertoi lauantaina Suomen ja Ruotsin sopineen yhteisestä linjasta asiassa. Ratkaisu kuitenkin salattiin vaalikampanjan ajan. Naton nopean toiminnan joukot julistettiin virallisesti toimintavalmiiksi viime marraskuussa.

NRF-joukkojen perustamisesta päätettiin Prahan huippukokouksessa vuonna 2002. Suurimmillaan joukoissa voi olla 25 000 sotilasta ja niitä voidaan käyttää sekä kriisinhallintaan että raskaampiin operaatioihin.

Ilmoita asiavirheestä