Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan Suomella ei ole aikataulua Nato-jäsenyydelle, vaan se on aidosti avoin kysymys. Uusille ratkaisuille ei ole mitään erityistä syytä, painetta tai tarvetta.
Tuomioja muistuttaa Suomen osallistuvan täysipainoisesti EU:n puolustusyhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Lisäksi meillä on hyvät ja toimivat suhteet Natoon.
"Me emme ole vailla mitään sitä, mitä Nato-jäsenyys voisi meille tarjota", hän totesi Ylen TV1:n Lauantaiseura-ohjelmassa.
"Tämä politiikka, jossa me ylläpidämme läheistä yhteistyösuhdetta (Natoon) ja kehitämme EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, on nyt oikea ja kestävä."
Hänen mukaansa on "väärä analyysi", että Suomen pitäisi kuulua Natoon voidakseen täysillä vaikuttaa EU:n puolustusytimessä.
Tuomioja perusteli nykylinjauksien viisautta paitsi turvallisuusuhkien muuttumisella myös sillä, ettei Naton tulevista kehityssuunnista ole tietoa. Sotilasliiton maailmanlaajuista roolia etsittäessä saattaa syntyä sellainen pohjoisen ja etelän välinen vastakkainasettelu, jossa Nato-jäsenyys tuskin suomalaisia houkuttaisi.
Nato-kysymyksessä ei ole myöskään syytä tehdä kansalaisen käännytystyötä suuntaan tai toiseen, vaan käydä avointa keskustelua ja suhtautua piilovedätykseen kriittisesti. Tuomioja mainitsi nimeltä Elinkeinoelämän valtuuskunnan, jota hänen mukaansa ylläpidetään vain Nato-hanketta varten.
Hän piti demokratian kannalta huolestuttavana, että vaikka selvä enemmistö olisi vastustavalla kannalla, niin samaan yhtä vankasti uskotaan, että "herrat sen kuitenkin toteuttavat".
Avoimempaan suuntaan
Tuomiojan mukaan ulkoministeriössä ollaan menty asiakirjojen julkisuuden suhteen koko ajan avoimempaan suuntaan. Tietty määrä asiakirjoja on kuitenkin aina salassa pidettäviä, mutta mm. salassapitoaikoja voidaan lyhentää.
Tuomiojan mukaan Irak-oikeudenkäynti ei tässä suhteessa sysää liikkeelle mitään uutta tai tuo uusia käytäntöjä. Hän ei muutoin halunnut arvioida Irak-käräjiä, koska oikeuden päätöstä asiassa ei vielä ole.
"Kun katsoo ihan tilastollisesti, miten meidän asiakirjojen salassapitoa on käsitelty, niin se määrä ja suhteellinen osuus on koko ajan vähenemässä ja salassapitoajat ovat lyhentyneet", hän kuvasi.
Hän muistutti, että asiakirjojen tekovaiheessa on usein joku siihen tilanteeseen liittyvä syy salassapidolle. Ministeriö voi salassapidon myös purkaa.
"Näitä on muutamia tapauksia tullut minun pöydälleni asti. En muista yhtään tapausta, jossa olisin evännyt salassapidon poistamisen."