Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) on kääntänyt taas kelkkaansa Nato-keskustelun tarpeesta eduskuntavaalien yhteydessä. Tällä kertaa ulkoministeri odottaa, että kansanedustajaehdokkaat toisivat mielipiteensä sotilaallisesta liittoutumattomuudesta avoimesti esiin vaalikeskusteluissa.
Samalla ulkoministeri liputtaa varovasti kansanäänestyksen puolesta.
Tuomioja toivoi reilu viikko sitten Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalaisen haastattelussa, ettei puolueilta eikä ehdokkailta kovisteltaisi kannanottoja Natoon.
Viime vuoden puolella ministeri peräsi Hufvudstadsbladetissa julkaistussa kolumnissa Nato-keskustelua.
"Oma ajatteluni on muutamassa viikossa käynyt läpi nopean evoluution", ulkoministeri Tuomioja myöntää internetin kotisivulle maanantaina kirjoittamassaan kolumnissa.
Valtamedia kampanjoi Naton puolesta
"Nyt on kuitenkin nähtävissä - eikä tämä ole keneltäkään valtamediaa lukevalta voinut jäädä huomaamatta - miten meneillään on selvä kampanja, sen puolesta että Suomen tulee luopua sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan ja hakea Naton jäsenyyttä ensi vaalikauden aikana", ministeri kirjoittaa.
Tuomiojan mukaan asian suuren periaatteellisen merkityksen sekä demokratian uskottavuuden kannalta on oleellista, ettei Nato-jäsenyyttä ajeta sammutetuin lyhdyin.
Hän ymmärtää aitoon epätietoisuuteen perustuvan haluttomuuden ottaa kantaa Nato-jäsenyyteen, erotukseksi taktisesta. "Se voi olla hyvin perusteltua, koska Nato ja koko turvallisuuspoliittinen ympäristö maailmassa on mahdollisesti isojenkin muutosten alainen, eikä ole varmuutta mitä muutokset merkitsevät Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden suotavuuden tai torjuttavuuden kannalta."
Tuomiojan mielestä jo ennalta tarpeeksi laajalla konsensuksella todeta, ettei liittoutumattomuuden tarkistaminen ole ainakaan ensi vaalikauden asia. "Sehän ei tarkoita, todettakoon se vielä kerran, keskustelun torjumista, vaan paremminkin suosii analyyttisemman ja rauhallisemman keskusteluilmapiirin muodostumista."
"Ei sisäistä eikä ulkoista pakkoa ratkaisuun"
Pääministeri Paavo Lipposen (sd.) mielestä Suomella ei ole paineita tehdä ratkaisua Natoon liittymisestä seuraavan vaalikauden aikana. Lipponen ei myöskään ottanut kantaa Yle Radio 1:n haastattelussa maanantaina, tulisiko Natoon liittyä. Ratkaisu mahdollisesta kansanäänestyksestä on syytä tehdä vasta myöhemmin.
"Ei meillä ole mitään kovia paineita suuntaan tai toiseen. Tavalla tai toisella on huolehdittava, että kansalaisten tuki on turvallisuuspoliittisella ratkaisulla. Siihen on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja, eduskuntavaalit ja kansanäänestys, eduskuntahan joka tapauksessa päätöksen tekee", Lipponen arvioi.
Jäsenyyttä pohdittaessa on selvitettävä eräitä asioita, muun muassa se, pitäisikö Suomen nostaa puolustusmenoja tai muuttaa puolustusjärjestelmäänsä. Asiaa sopii pohtia vuoden 2004 turvallisuuspolitiikan selonteossa, jonka laatimisesta vastaa maan seuraava hallitus, Lipponen sanoi.
"Ei meillä ole mitään pakkoa sisältä eikä ulkoa päin tehdä uusia päätöksiä. Enkä pidä sitä edes todennäköisenä", Lipponen sanoi.
Toisaalta Suomen ei ole myöskään syytä "naulata itseään lattiaan", niin että jäsenyys torjuttaisiin jo tässä vaiheessa. Nyt tarvitaan avointa keskustelua.
Suomen pitää seurata mahdollisia muutoksia muiden liittoutumattomien maiden Nato-suhteessa. Myös Venäjän suhde Natoon on tärkeä tekijä, Lipponen huomautti. Suomen pitää vahtia omia vaikutusmahdollisuuksiaan.
"Suomenkin tulee huolehtia siitä, että meidänkin vaikutusmahdollisuutemme säilyvät, ettemme joudu sivuraiteelle tässä kehityksessä", Lipponen sanoi.
Mahdollisesta Irakin-sodasta Lipponen totesi, että voimatoimien käyttö voidaan vielä välttää.
"Yhdysvallat ja sen liittolaiset siirtävät asevoimia alueelle luodakseen kovasti painetta Irakia kohtaan. Asetarkastajien työ on vielä kesken - tämä on kovaa peliä, ja monelta ehkä unohtuu, että kysymys on Irakin mahdollisten joukkotuhoaseiden selvittämisestä. Sen takia YK:n turvallisuusneuvosto on päätöksensä tehnyt ja sen takia ollaan myös valmiita käyttämään voimaa."