Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) torjuu väitteet siitä, että Suomen EU-politiikan linjassa olisi tapahtunut muutos hallituksen vaihtumisen jälkeen. Viime päivien puheet linjanmuutoksista Tuomioja kuittasi merkeiksi eurovaalien lähestymisestä. "Nyt on siirrytty selvästi vaalinalusaikaan."
Tuomiojan mukaan opposition puolelta etsitään erilaisia asioita ja " siihen kuuluu ilmeisesti se, että asiallisuus ja asiantuntemuskin - vaikka sitä olisi - niin sitä käytetään säästeliäästi ja pannaan naulaan".
Eduskunnan puhemiehen ja SDP:n puheenjohtajan Paavo Lipposen arvostelut ja jatkuvat neuvot nykyhallitukselle Tuomioja kuittasi "normaaliksi kansalaiskeskusteluksi".
"Sille on annettava juuri se arvo, joka sille kuuluu", Tuomioja totesi keskiviikon aamukahvitilaisuudessaan.
Tuomiojan mukaan hallituksen yhteistyö on sujunut hyvin eikä yhteensovitettavia näkemyseroja ole ollut. "Hallitus ei istu pohdiskelemassa kaikkia sen politiikkaa arvioivia puheenvuoroja", Tuomioja sivalsi perään.
Uusia linjauksia
ei ole tehty
Sen viiden vuoden aikana, jonka Tuomioja on istunut hallituksessa, ei Suomen EU-politiikkaan ole hänen mukaansa tehty uusia linjauksia. "Eikä ole tarkoituskaan muuttaa politiikkaa suuntaan eikä toiseen." Suomi toimii tavalla, joka pyrkii ajamaan Suomen etua maksimaalisesti, Tuomioja huomautti.
Lipponen opasti pääministeri Matti Vanhasta (kesk.) viime viikolla pitämään EU-politiikan ohjat tiukasti käsissään ja seuraamaan tarkasti, mitä keskeiset unionimaat suunnittelivat. Hän varoitti hallitusta lankeamasta toiveajatteluun, ettei mitään ydinryhmää tule syntymään.
Ulkoministeriön virkamiehenä työskentelevä Alexander Stubb, joka lähtee kokoomuksen euroehdokkaaksi, taas väitti, että puolustus- ja kauppapolitiikan osalta on tapahtunut perustuslaillinen muutos verrattuna Lipposen pääministerikauteen. Tuomioja torjui tämän ja nakkasi: "Tämä ei ole se tilaisuus, jossa ryhdyn vaalikeskustelua käymään."
Tuomioja mukaan olennaista Suomen linjassa on, että EU:n toimintakykyä vaalitaan eikä unionia jakavia rintamia pääse syntymään.
"On oltava tarkkana siinä, että ei pääse syntymään kahden nopeuden Eurooppaa." Tuomiojan mielestä viime aikoina Saksasta ja Ranskasta kuuluneet puheet tiiviimmästä yhteistyöstä pienemmässä maaryhmässä ovat enemmän osoitusta turhautumisesta hallitusten välisen konferenssin kariutumisesta tai painostusta kuin uhka konkreettisista toimista.
Toisaalta on selvää, että EU:n laajentumisen jälkeen yhä useampia keskusteluja käydään varsinaisten kokoussalien ulkopuolella. "Mahdollisuus tai vaara kasvaa. Siinä on oltava tarkkana, että blokkimuodostelmia ei synny. Me emme halua olla mistään tärkeästä keskustelusta ulkopuolella". Tuomioja lisäsi, että Suomen suhteita kaikkiin EU-maihin halutaan hoitaa niin, että tällaista ei pääse tapahtumaan.
Lipposelle, joka vaatii tiivistä yhteydenpitoa keskeisiin EU-maihin, Tuomioja viesti, että hänen omassa työssään määrällisesti eniten keskusteluja ja yhteyksiä on kolmen suurimman maan eli Saksan, Ranskan ja Britannian edustajien kanssa. Sama koskee virkamiestasoa.
Tuomiojan mukaan ei ole poissuljettua, että ratkaisu perustuslaista saataisiin jo Irlannin puheenjohtajakaudella. Toisaalta hän huomautti, että niiden, jotka ajoivat kiireellistä aikataulua, kiire on nyt kadonnut ilmaan.