Tuo­mi­oja ke­hi­tys­avun leik­kauk­ses­ta: ”Suomen mark­ki­noi­mal­la kä­si­tyk­sel­lä it­ses­tään ei ka­tet­ta”

Demarien kansanedustaja Erkki Tuomioja pitää käsittämättömänä hallituksen esittämiä jättileikkauksia kehitysyhteistyörahoihin.

Tuomioja sanoo, että Suomen hallituspuolueilta puuttuu selvästi näkemys siitä, mikä on Suomen asema ja paikka maailmassa.
Tuomioja sanoo, että Suomen hallituspuolueilta puuttuu selvästi näkemys siitä, mikä on Suomen asema ja paikka maailmassa.
Kuva: ADAM WARZAWA

Demarien kansanedustaja Erkki Tuomioja pitää käsittämättömänä hallituksen esittämiä jättileikkauksia kehitysyhteistyörahoihin.

Tuomioja sanoo, että Suomen hallituspuolueilta puuttuu selvästi näkemys siitä, mikä on Suomen asema ja paikka maailmassa.

– Kehitysyhteistyö on ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikan väline. Se on konfliktien ennaltaehkäisyä ja niiden ratkaisemiseen liittyvää toimintaa.

– Nyt käperrytään sisäänpäin. Se näkyy myös siinä, että samanaikaisesti halutaan supistaa osallistumista kriisinhallintaan.

Tuomioja arvioi, että Suomen edustustoverkkoa joudutaan todennäköisesti edelleen supistamaan leikkausten takia. Tällä hetkellä pieni osa kehitysyhteistyörahoista käytetään kehitysmaissa olevien ja kehitysyhteistyötä hoitavien lähetystöjen ylläpitoon.

Tuomiojan mukaan viime eduskuntakaudella hallitus- ja oppositiopuolueet olivat lähes yksimielisiä siitä, että vastaisuudessa ei enää tehdä sellaisia ulkoministeriön rahoihin kohdistuvia leikkauksia, jotka supistaisivat edelleen edustusverkkoa.

– Seuraavaksi puretaan se poliittinen päätös, joka viime kaudella tehtiin suurella yksimielisyydellä.

Suomi joutuu kiusalliseen asemaan

Hallitusohjelman mukaan kehitysyhteistyöstä leikataan 300 miljoonaa euroa, eikä kehitysyhteistyöhön ohjata jatkossa päästökaupasta saatuja tuloja, jotka olivat vuonna 2014 noin 69 miljoonaa euroa.

Suomi maksoi viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan noin 1,2 miljardia euroa kehitysyhteistyörahaa, joten laskentatavasta riippuen kehitysapua pienennetään jopa lähes kolmanneksella.

– En ole nähnyt missään merkittävässä kehitysavun antajamaassa yhtä rajua leikkausta näin kertaheitolla toteutettuna. Esimerkiksi Englannissa, jossa on ollut raju talouskuuri ja tehty supistuksia, siellä konservatiivihallitus rajasi kehitysyhteistyön heti leikkausten ulkopuolelle.

Tuomiojan mukaan Suomi joutuu leikkausten jälkeen kiusalliseen asemaan Pohjoismaisessa kehitysyhteistyövertailussa, jossa se on hänen mukaansa jo nyt hännillä.

– Pohjoismaat on juuri se ryhmittymä koko maailmassa, jolla on ehkä eniten uskottavaa annettavaa rauhan ja turvallisuuden pitkän aikavälin rakentamistoimintoihin.

– Kehitysavussa kaikki muut Pohjoismaat ovat jo nyt meitä edellä. Suomi putoaa pois tästä uskottavasta joukosta.
Mitä siitä seuraa, että Suomi putoaa tällaisesta joukosta pois?

– Ei se ainakaan tuo meille lisää minkäänlaisia ystäviä missään suunnassa. Ei tietenkään kehitysmaissa, muttei muidenkaan Pohjoismaiden joukossa.

– Suomen joskus aikanaan itsestään markkinoima käsitys sekä rauhanturvaamisen että rauhanvälistyksen suurvaltana, sille ei ole näiden leikkausten jälkeen minkäänlaista katetta.

”Jokainen poliittinen päätös on arvovalinta”

Kehitysavun leikkauksista nousi keskustelua sosiaalisessa mediassa ja lehtien palstoilla, kun Finnwatch tiedotti, että sen tukia aiotaan jäädyttää. Ulkoministeriöstä kerrottiin Kauppalehdelle, ettei mitään päätöksiä ole vielä tehty.

Verkkouutisten blogissa uusi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok) puolestaan perusteli kehitysyhteistyörahojen jättileikkauksia Suomen taloustilanteella – ei arvovalinnalla.

Tuomioja ihmettelee Toivakan kommenttia. Hänen mielestään jokainen poliittinen päätös on samalla myös arvovalinta.
Tuomioja muistuttaa, että samalla kun hallitus päätti olla koskematta puolustusmäärärahoihin, se tinkii turvallisuuspolitiikasta kehitysyhteistyörahoitusta karsimalla.

– Kehitysyhteistyöstä leikkaaminen on arvovalinta ja väärä sellainen.