EU:n tulisi voida toteuttaa kriisinhallintaoperaatioita harkintansa mukaan ja poikkeustilanteessa myös ilman YK:n mandaattia, kirjoittavat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja Ruotsin ulkoministeri Laila Freivalds Helsingin Sanomissa keskiviikkona.
Ulkoministerit korostavat nopean ja määrätietoisen toiminnan olevan kriisinhallinnassa tarpeen, koska esimerkiksi Srebrenican ja Ruandan katastrofit ovat osoittaneet hitauden hirvittävän hinnan.
He toteavat, että EU:n kriisinhallinta perustuu luonnollisesti YK:n mandaattiin. Silti joissakin poikkeustilanteissa voi käydä niin, ettei turvallisuusneuvosto päätä mandaatista, vaikka tarkoitettu tehtävä olisi selvästi YK:n peruskirjan mukainen.
- Tällaisissakin tapauksissa EU:n ja sen jäsenmaiden tulisi, tarkan poliittisen ja kansainvälisoikeudellisen arvioinnin jälkeen, voida harkita operaation toteuttamista kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja ihmisten pelastamiseksi kansanmurhalta ja muilta vakavilta väkivaltaisuuksilta, kirjoittavat Tuomioja ja Freivalds.
Ministerit kirjoittavat, että osallistumista harkittaessa pitää aina selvittää operaation tarpeellisuus ja yhteensopivuus kansainvälisen oikeuden kanssa, onko se YK:n ja EU:n turvallisuusstrategian mukainen ja ovatko kriisialueen maat pyytäneet apua.
- On itsestään selvää, että sotilaallisiin keinoihin turvaudutaan vain silloin, kun muista keinoista ei ole apua.
Suomi ja Ruotsi perustavat yhdessä yhden EU:n nopean toiminnan joukon yhteistyössä EU:n ulkopuolisen Norjan kanssa. Suomessa on meneillään myös rauhanturvalainsäädännön uudistus. Nykyinen laki ei salli Suomen osallistua operaatioihin, joilla ei ole joko YK:n tai Etyjin valtuutusta.
Suomessa presidentti Tarja Halonen on ilmoittanut suhtautuvansa hyvin "varovaisesti" rauhanturvalain muuttamiseen tältä osin. Hallituksen edustajat, mm pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) ovat kannattaneet lain muuttamista.