Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) arvioi, että listaa EU:n Ukraina-pakotteiden kohteena olevista henkilöistä laajennetaan ehkä noin tusinalla uudella nimellä. Lisäykset voidaan tehdä korkeiden virkamiesten kokouksessa jo ylihuomenna.
Laajempiin pakotteisiin voidaan mennä, ellei Venäjä tee yhteistyötä malesialaiskoneen alasampumisen tutkinnassa ja sanoudu irti Itä-Ukrainan separatistien tukemisesta. Laajat pakotteet voisivat rajoittaa esimerkiksi puolustuskaluston vientiä sekä venäläisten asemaa rahoitusmarkkinoilla.
Britannia haluaa pakotelistalle Venäjän presidentin Vladimir Putinin liittolaiset, sanoo Britannian ulkoministeri Philip Hammond. Hammondin mukaan pakotelistalle halutaan henkilöt, jotka ovat jollakin tavalla tukeneet Venäjän hallitusta ja sen toimia Ukrainassa ja Krimillä, tai hyötyneet Venäjän tekemistä päätöksistä ja toimista.
Venäjä-kokouksen lopputulos on tyypillinen EU-kompromissi, arvioi Venäjän talouden asiantuntija, professori Pekka Sutela.
Sutela sanoo STT:lle, että jotkut maat olisivat halunneet jo mennä pakotteissa pidemmälle, mutta toiset halusivat edetä yhä pienin askelin. Sutelan mukaan erimielisyyttä näyttää olevan myös siitä, onko sanktioilla ylipäänsä vaikutusta ja millaisia sanktioita tarvittaisiin, kun jäsenmaiden etuja ei haluta vahingoittaa liikaa.
Sutela ei pidä todennäköisenä, että EU kykenisi sopimaan niin voimakkaista sanktioista, että ne purisivat Venäjään.
Presidentti Vladimir Putin on kehottanut länsimaita olemaan sekaantumatta Venäjän sisäpolitiikkaan. Venäjän kansallisen turvallisuusneuvoston kokouksessa puhunut Putin sanoi, että Venäjä aikoo vahvistaa sotilaallista vahvuuttaan.
Putinin mukaan Venäjä käyttää vaikutusvaltaansa separatisteihin Itä-Ukrainassa, jotta malesialaiskoneen putoamista saataisiin tutkia rauhassa. Samalla hän sanoi, että länsimaiden on vaikutettava siihen, että vihamielisyydet Kiovassa saataisiin loppumaan.