Useat pienet EU-maat arvostelivat puheenjohtajamaa Italian suunnitelmia kiirehtiä EU:n perustuslaista käytäviä hallitusten välisiä neuvotteluja. Ulkoministeri Erkki Tuomioja arvosteli tiukasti kokouksen alkamisesta ja päättymisestä suunniteltua aikataulua omassa puheenvuorossaan maanantaina EU:n ulkoministerien kokouksessa Brysselissä.
Italia suunnittelee aloittavansa hallitusten välisen konferenssin lokakuun neljäntenä päivänä. Italia pyrkii myös siihen, että kokous päättyisi jo kolmen kuukauden sisällä.
"Nyt jää vain kaksi ja puoli kuukautta aikaa. Se ei ole hyväksyttävissä", Tuomioja kertoi Italian puheenjohtajakauden ohjelmasta käydyssä keskustelussa. T
uomioja muistutti, että kansalliset parlamentit ovat parhaillaan lomalla. Sen lisäksi tulevaisuuskonventti teki työtään kauemmin kuin oli suunniteltu. Aika on siten huvennut. Thessalonikin huippukokouksessa lokakuun puoliväli todettiin konferenssin aloitusajankohdaksi.
"Pitää muistaa kansallisia parlamentteja, jotka loppujen lopuksi ratifioivat tulevan sopimuksen", Tuomioja korosti.
Itävallalle laatu ratkaiseva, ei aika
Tuomioja arvosteli myös Italian suunnitelmia lopettaa HVK vain kolmen kuukauden sisällä. "Emme voi sitoutua mihinkään aikatauluun HVK:n lopettamiseksi. Meidän täytyy käyttää kaikki se aika, joka tarvitaan."
Tuomioja kertoi monen jäsenmaan edustajan kertoneen hänelle olevansa samaa mieltä. Puheenjohtajamaa Italian ulkoministeri Franco Frattini ei taipunut aikataulusta omassa puheenvuorossaan. Lopullinen päätös syntynee pääministeri Silvio Berlusconin kiertueella pääkaupungeissa, minkä aikana jäsenmaat voivat vielä esitellä kantojaan.
Kun Laekenin huippukokouksessa hyväksyttiin tulevaisuuskonventin koolle kutsuminen perustuslain valmistelemista varten, tarkoitus oli, että jäsenmaille jäisi aikaa kuusi kuukautta käsitellä asiaa ja toiset puoli vuotta hallitusten väliselle konferenssille (HVK).
Hallitusten välisen konferenssin aloituspäivämäärä ei tuntunut olevan monille muille yhtä arka asia kuin Suomelle, mutta konferenssin lopetuspäivämäärän asettamista monet maat vastustivat.
"Me emme ole joustamattomia vaan loogisia. Me olemme sanoneet, että laatu tulee ennen aikaa", sanoi Itävallan ulkoministeri Benita Ferrero-Waldner.
Osa ei ole valmis avaamaan ehdotusta
Keskustelun aikana mm. Saksan ja Hollannin edustajat vaativat, ettei tulevaisuuskonventin laatimaa perustuslakiehdotusta pitäisi enää avata. Saksan edustaja totesi, ettei ole mitään syytä lähteä enää "Nizzan tielle".
Joulukuussa 2000 EU-maat riitelivät viisi vuorokautta mm. jäsenmaiden ääntenpainotuksista ministerineuvostossa ja komissaarien lukumäärästä uutta perussopimusta käsiteltäessä. Nizzan kokemus oli yksi syy siihen, että koolle kutsuttiin perustuslakia valmisteleva konventti.
Perustuslakiehdotuksen monet kohdat, mm. unionille valittava presidentti, komission kokoonpano, päätöksenteko ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja jäsenmaiden ääntenpainotus, eivät tyydytä kaikkia jäsenmaita.