Olemme avioliitossa ja meillä on alaikäisiä lapsia. Voimmeko jo etukäteen määrätä, miten lastemme holhous hoidetaan, mikäli kuolisimme esimerkiksi liikenneonnettomuudessa? Mikäli eroaisimme, voiko toinen määrätä, että hänen kuoltuaan alaikäisten perimää omaisuutta hoitaisi joku muu kuin ex-puoliso?
Jos alaikäinen vanhempiensa kuoleman johdosta jää ilman edunvalvojaa, tuomioistuin määrää hänelle edunvalvojan.
Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva henkilö, joka on antanut tehtävään suostumuksen.
Voitte toki jo eläessänne kirjata, kenet haluaisitte edunvalvojaksi, mutta lopullisen päätöksen siitä tekee tuomioistuin. Siten teillä ei ole oikeutta sitovasti määrätä mahdollista tulevaa edunvalvojaa.
Testamentissa tai lahjakirjassa voidaan määrätä, että omaisuus on uskottava jonkun muun henkilön kuin saajan edunvalvojan hoidettavaksi. Eli eronnut puoliso voi määrätä, että hänen kuollessaan alaikäisen omaisuutta ei hoitaisi lapsen huoltaja vaan joku ulkopuolinen, testamentissa erikseen määrätty henkilö.
Tavallisimmin tällainen ehto otetaan testamenttiin silloin, kun eronnut puoliso lahjoittaa tai testamenttaa omaisuuttaan entisen puolison huollossa olevalle alaikäiselle lapselle.
Sinänsä pätevään lahjakirjaan tai lainvoimaiseen testamenttiin otettu erillisen edunvalvojan määräys ei kuitenkaan perusta edunvalvojan kelpoisuutta. Tällöinkin kelpoisuuden edellytyksenä on aina tuomioistuimen antama edunvalvojamääräys.
Meillä on kaksi aikuista lasta. Kummallakin on myös omia lapsia. Olemme maksaneet toisen lapsemme velkoja ja muita kustannuksia koko ajan. Miten maksamamme erät otetaan huomioon kuoltuamme? Voimmeko testamentata kaiken omaisuutemme toiselle lapsellemme tai suoraan ylivelkaisen lapsemme lapsille?
Mikäli pesän varoihin kuuluu saaminen osakkaalta, se on jaossa annettava hänelle. Lapsenne puolesta maksamanne velat ovat saamisia häneltä. Mikäli ne katsottaisiin lahjoiksi, niitä pidettäisiin lapsenne saamina ennakkoperintöinä.
Voitte tehdä testamentin toiselle lapsellenne tai testamentata ylivelkaisen lapsenne osuuden hänen lapsilleen eli teidän lapsenlapsillenne. Lapsellanne on kuitenkin oikeus lakiosaan, joka on puolet perintöosasta.
Hänen ennakkoperintönä saamansa lahjat tai häneltä oleva velan maksuun perustuva saaminen otetaan huomioon lakiosaa laskettaessa.
Lakiosaa on kuitenkin vaadittava. Mikäli lapsenne ei vaadi lakiosaa, saavat hänen lapsensa myös hänelle kuuluvan lakiosaosuuden.
Voiko taloyhtiön osakas vuokrata autopaikkansa taloyhtiön ulkopuoliselle?
Mikäli autopaikka kuuluu suoraan osakkaalle osakeomistuksen perusteella, hän saa vuokrata sen myös taloyhtiön ulkopuoliselle samoin kuin osakeomistuksen perusteella hallitsemansa huoneistonkin.
Mikäli autopaikat ovat taloyhtiön hallinnassa, niiden jakamista koskevana periaatteena on pidettävä osakkeiden yhdenvertaisuutta.
Autopaikat on luovutettava ensisijaisesti osakkaille ja heistä niille osakkaille, joilla on auto.
Kussakin yhtiössä autopaikkojen vapautuminen voidaan järjestää yhtiön parhaaksi katsomalla tavalla esimerkiksi jakamalla ne joka vuosi uudelleen.
Teimme perinnönjaon vuonna 2004. Nyt kuolinpesään on tullut lisää omaisuutta. Miten omaisuus jaetaan? Voiko pesänhoitaja käyttää perinnönjaon jälkeen tulleet rahat haluamallaan tavalla?
Jos uusia varoja ilmaantuu toimitetun perinnönjaon jälkeen, on toimitettava perinnönjaon täydennys. Yleensä se tarkoittaa lisävarojen jakamista lakimääräisten osuuksien suhteessa.
Täydennysjaosta on voimassa kaikki normaalia jakomenettelyä koskevat säännökset.
Mikäli olette tehneet sopimusjaon, lisävarat jaetaan samoin perustein kaikkien sopimalla ja allekirjoittamalla tavalla.
Siten pesänhoitaja ei voi yksin päättää lisävarojen jakamisesta. Lisävarojen jakamisesta aiheutuneet kustannukset on maksettava päältä.
Marjatta Onnela-Kariniemi
asianajaja, varatuomari, Oulu
Tälle palstalle voi lähettää
kysymyksiä osoitteella
Kaleva/Arjessa, PL 170,
90401 Oulu tai
sähköpostitse arki@kaleva.fi