Valtakunnansyyttäjänvirasto on ottamassa tutkittavakseen Itä-Suomen hovioikeuden tekemän päätöksen, josta on syntynyt julkisuudessa suuri kohu. Kyseessä on raiskaustapaus, jossa hovioikeus lievensi Kuopion käräjäoikeuden antaman puolentoista vuoden vankeustuomion ehdolliseksi. Perusteluna päätökseensä hovioikeus kirjasi, että tuomitulla on vakinainen työsuhde.
Jo tämä perustelu yksin riittäisi tekemään tuomion kyseenalaiseksi, mutta sen jälkeen vielä Itä-Suomen hovioikeuden presidentti Esko Kilpeläinen meni Ilta-Sanomien haastattelussa sanomaan, ettei teko ole samanlaatuinen törkeydessään kuin jos se kohdistuisi täysin ventovieraaseen.
Näin alkuaan melko tavanomainen oikeuskäsittely on saanut käsittämättömät piirteet. Hovioikeuden ajattelutapa loukkaa siinä määrin yleistä oikeustajua, että valtakunnansyyttäjänvirastolla on täydet syyt perehtyä tapaukseen ja sen taustoihin.
Raiskaus on väkivaltarikos, eikä rikosta voi lieventää se, tuntevatko osapuolet toisiaan tai eivät. Pikemminkin voi kysyä, eikö tutun ja tässä tapauksessa entisen kumppanin raiskaus ole erityisen julma teko. Yhtä vähän tuomioon pitäisi vaikuttaa sen, millaisessa työsuhteessa teosta syytetty sattuu olemaan.
Kyseessä olevan tapauksen arviointia julkisuudessa haittaa se, etteivät hovioikeudenneuvokset millään tavoin itse kommentoi tai perustele päätöstään. Se tuo esiin laajemman periaatteellisen kysymyksen.
Oikeuslaitoksen tehtävä on palvella demokraattista yhteiskuntaa. On selvää, että tuomioistuinten käsittelyssä tulee esiin asioita, joita ei esimerkiksi yksityisyyden suojan vuoksi voi tuoda julki. Tuomarit eivät kuitenkaan voi kokonaan vetäytyä piiloon norsunluutorniinsa. Oikeuslaitos ei ole erillään yhteiskunnasta, vaan on osa sitä mitä suurimmassa määrin. Sen on silloin myös toimittava avoimen yhteiskunnan vaatimalla tavalla. Tuomarien on kyettävä olemaan kaikissa oloissa puolueettomia ja tekemään ratkaisunsa itsenäisesti, mutta se ei tarkoita vaikenemista ratkaisujen perusteista.
Nyt tuomioista on syntynyt vaikutelma, että Itä-Suomen hovioikeuden jäsenten omat asenteet ja syytetyn tausta ovat ilmeisestikin vaikuttaneet päätöksentekoon eivätkä vain tapaukseen liittyvät tosiasiat ja teko sinänsä. Tällaiset epäilykset ovat erittäin vahingollisia koko oikeuslaitoksen uskottavuuden kannalta, ja juuri raiskaustapauksissa se on omiaan nostamaan väkivallan uhrien kynnystä tuoda asia esiin.
paakirjoitus@kaleva.fi