Liikemies Mihail Hodorkovskin yhdeksän vuoden työleirituomio oli odotettu, mutta Venäjä teki itselleen karhunpalveluksen.
Vakiintuneen oikeusvaltion perusperiaatteisiin kuuluu vallan kolmijako-oppi. Sen mukaan poliittisia päätöksiä tekevät kansan valitsemat luottamushenkilöt. Päätökset valmistelee ja panee toimeen hallitus ja sen johtama virkakoneisto. Oikeudellinen valvonta kuuluu kahdesta muusta osapuolesta riippumattomille tuomioistuimille.
Oikeusvaltion perustaminen on Venäjän johdon julkilausuma tavoite. Muun maailman pitää tukea Venäjää kaikin tavoin pääsemään tavoitteeseensa. On kuitenkin selvää, että tavoitteeseen on äärimmäisen vaikea päästä ilman Venäjän omia ponnistuksia.
Upporikasta liikemiestä Mihail Hodorkovskia vastaan käyty oikeusjuttu kertoo, että tavoitteen ja todellisuuden välillä ammottaa paha ristiriita. Moni seikka panee epäilemään vahvasti, toimiko vallanjako-oppi Hodorkovskin oikeusjutussa likimainkaan niin kuin sen kuuluisi toimia. Juttua kyllä puitiin oikeudessa, mutta sillä oli voimakas poliittinen sivumaku.
Hodorkovski rikastui 1990-luvulla samalla tavoin kuin tuhannet muutkin venäläiset, jotka pitivät kyseenalaisin keinoin puolensa valtion omaisuuden yksityistämisessä. Valtavat omaisuusmassat vaihtoivat omistajaa pilkkahintaan. Hodorkovski ei varmaankaan ole puhdas pulmunen.
Jos venäläinen oikeusvaltio olisi tasapuolinen ja johdonmukainen, sen tulisi tarttua muihinkin oligarkkeihin samalla innolla kuin Hodorkovskiin. Näin ei ole käynyt eikä näytä käyvän. Tämä oikeuttaisi parhaassakin tapauksessa tekemään johtopäätöksen, että Hodorkovskista tehtiin varoittava esimerkki muille äkkirikkaille.
Synkemmällekin johtopäätökselle on perusteita. Aikana ennen oikeudenkäyntiä Hodorkovski ei salaillut poliittista kunnianhimoaan asettua jopa ehdolle Venäjän presidentinvaaleihin. Presidentti Vladimir Putin on puolestaan tehnyt selväksi, että hän antaa oligarkkien tehdä bisnestä kunhan he pitävät näppinsä irti politiikasta.
Jos ja kun yhdeksän vuoden tuomio pysyy voimassa valitusten jälkeenkin, Hodorkovski ei pysty haastamaan Putinia ainakaan vielä vuosikausiin. Nyt 41-vuotias Hodorkovski voi pysyä telkien takana ainakin vuoden 2008 ja ehkä myös vuoden 2012 presidentinvaalien yli.
Putinin asema ei ole enää niin vahva kuin vielä vuosi-pari sitten. Johtavan oligarkin näyttävä tuomitseminen ei voi olla heijastumatta myönteisesti kurin ja järjestyksen nimiin vannovien poliitikkojen suosioon. Putin ei voisi perustuslain mukaan asettua enää ehdolle presidentinvaaleihin. Jos perustuslakia kunnioitetaan, pitkä työleirituomio takaa sen, ettei ainakaan Hodorkovski voi tavoitella tehtävää.
Venäjä pitää Hodorkovskin oikeusjuttua sisäisenä asianaan. Kansainvälisellä yhteisöllä on kuitenkin täysi oikeus tehdä siitä johtopäätöksiä. Venäjä tunnusti itsekin epäsuorasti tämän kytkennän keskeyttämällä oikeudenkäynnin toukokuun alussa. Tuolloin maailman katseet olivat kääntyneet Moskovan Voiton päivän juhliin.
Venäjän talous on alkanut vakiintua ja kääntyä nousuun. Vaikka Venäjällä on valtaisat omat resurssit, myönteinen talouskehitys tarvitsee kipeästi tuekseen ulkomaisia investointeja. Mielivaltaa muistuttava oikeudellisen vallan käyttö ei ole omiaan lisäämään luottamusta Venäjään.
Länsimaiden arvostelu etenee tuskin puheita pidemmälle. Kansainväliset sijoittajat ja yritykset puhuvat vähemmän, mutta voivat tehdä Venäjän omille intresseille sitäkin enemmän hallaa. Tällaisella oikeudenkäytöllä Venäjä ampuu itseään jalkaan.