Tuomi tekee parhaillaan tälle kesälle uusia lehtiä niihin puihin, joissa tuomenkehrääjäkoin toukat tekivät alkukesästä tuhojaan. Tämä on puun normaali käytäntö toukkien putoamisen jälkeen.
"Eri kasveilla on omat tapansa selviytyä taudeista ja tuholaisista. Tuomi satsaa nopeaan kasvuun, eikä sen vuoksi yleensä suuremmin kärsi tuhoista", tutkija Marja Uusitalo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta toteaa.
Uusiin lehtiin tuomenkehrääjäkoi ei enää kajoa. Se talvehtii toukkana ja on ajoittanut kasvurytminsä tuomen lehtien kasvun alkuun.
Tuomen ja tuomenkehrääjäkoin lajinkehitykset ovat kulkeneet Uusitalon mukaan rinta rinnan.
"Perhonen on erikoistunut tuomeen. Lajien kehitys on siis kytkeytynyt toisiinsa. Niinpä tuomenkehrääjäkoi todennäköisesti reagoi tulevaisuudessakin tuomen uusiin suojautumismekanismeihin. Toisaalta tuomikin on sopeutunut tuholaiseensa, ja se kasvattaa uudet lehdet syötyjen tilalle saman kesän aikana", Uusitalo kertoo.
Erään teorian mukaan tuomenkehrääjäkoi ei ole levinnyt kovin pohjoiseen, koska ankarat pakkastalvet tappavat talvehtivia toukkia.
"Tänä vuonna Tornionjokilaaksossa ja Rovaniemellä on kuitenkin nähty ensimmäistä kertaa laajaa tuhoa", Uusitalo tietää.
Intendentti Mirja Siuruainen Oulun yliopiston biologian laitoksesta kertoo nähneensä tänä kesänä Uumajan seudulla vastaavaa tuhoa pihlajissa. Tuhon tekijä on kuitenkin jokin muu hyönteinen kuin tuomenkehrääjäkoi.
"Se oli surullista katsottavaa. Toivottavasti se ilmiö ei Suomeen asti leviä", Siuruainen toivoo.
Peräkkäiset tuomen lehtien tuhovuodet eivät ole kovin tavallisia.
"Jos on paljon kuivia kesiä, voi tuomen kasvuvoima heikentyä", Uusitalo myöntää.
